AK5337 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Asuja, Oiva Valeri,s. 28.5.1906 Helsingissä 01 Henkilötietoja. 02 Kertojan isä Asikkalasta, muutti Helsinkiin 1892, äiti Sysmästä. 03 Isä työssä Verkkosaaren sahalla, ryhtyminen halkokauppiaaksi, halkotorin sijainti. 04 Isän perustama asunto-osakeyhtiö Suomalainen Kalliossa. 05 Pastori Hurmerinnan aamuhartauksien pito työläisille Kallion kirkkoa rakennettaessa, kertojan isän ja Hurmerinnan ystävystyminen. 06 Arkkiatri Ylppö kertonut Hurmerinnasta muistelmissaan. 07 Isän metsänostomatkat maaseudulle, ensimmäiset kaupat Ohkolassa v. 1903; ”piirapuu” = 4x4-tuumainen puu. 08 Hirsien ja piirujen veisto sekä lankkujen sahaus Mäntsälässä. 09 Isän Yli-Ollilan takamaan osto v. 1906, alueen sijainti ja peltojen raivaaminen. 10 Nykyisen Saloniemen tilan maiden osto Arolan talosta, Arolan kantatilan osto v. 1921 ja tontin lahjoittaminen Arolan kansakoulun paikaksi. 11 Isän ostamiensa maiden raivauttaminen pelloksi, kuokkijoiden urakkatyö; 23 hehtaaria kuokittu, Elmeri Tuominen Ohkolasta viimeisen hehtaarin kuokkija. 12 Maiden juuriminen ja kyntäminen, kertojan ja hänen veljiensä työnjako kyntötyössä; Arolan mailla kyntämällä raivattu 16 hehtaaria. 13 Arolan tila perustettu Ohkolan isossajaossa, joka päättyi 1794, Ohkolaan muodostettuja kantatiloja ja niiden pinta-aloja. 14 Arolaan ei tietä, tie Ohkolasta Mäntsälään ja Porvooseen, vanha valtatie Helsingistä Lahteen. 15 Talvitiet Ohkolasta Kellokoskelle, hiilenpoltto ja hiilien myynti Kellokosken tehtaalle. 16 Tukkien ja halkojen ajo Järvenpäähän, oikotie Nummisista Järvenpäähän talvisin. 17 Talveksi 1918 perhe Helsingistä Niemensaloon, 70 hevosen kulkeminen päivittäin talon maiden kautta. 18 Talvitien reitti Alikartanosta Ohkolaan, Niemensalon kautta Arolaan, sieltä Tuusulan Rödbackan ja Pietilän kautta Järvenpään asemalle. 19 Hiilien ajo Kellokosken tehtaalle, talvitien reitti; Kellokosken tehtaan omistanut Björkenheimin suku 1800-luvun puolivälissä, suku omistanut Kellokosken kartanon, Maisalan, Arolan ja Jokelan kartanon. 20 Nummisten kylätien reitti Järvenpäähän. 21 Kellokoskelle viety hiiliä ja halkoja, talollisten hiilenpoltto. 22 Arolan talon ensimmäinen omistaja 1794 päättyneen isojaon jälkeen eversti Nils Adolf Nordenskiöld; käytännössä koko Numminen Nordenskiöldien omistuksessa. 23 Nordenskiöldien kantaisä Erik Matinpoika (1597-1708) syntynyt Upsalan läänissä, osallistunut Kaarle IX:n Puolan sotaan, eli yli 100-vuotiaaksi. 24 Erik Matinpojan poika Johan Erik Norberg (s. 1660), kreivi Fabian Wreden palveluksessa Tukholmassa, Fabian Wrede Frugårdin kartanon omistaja. 25 Frugårdin kartano käsittänyt nykyisen Ylikartanon, Alikartanon ja Nordbon, kolme veljestä jakanut sen aikanaan. 26 Johan Erik Norberg osti Frugårdin v. 1706, osti myös Eriksnäsin ja Savijärven kartanot, k. 1740 Tukholmassa. 27 Carl Fredrik Nordenberg Frugårdin omistajaksi, aateloitiin Nordenskiöldiksi, armeijan eversti, haudattu sukuhautaan Frugårdissa. 28 Anders Johan Nordenberg s. 1696, aateloitu Nordenskiöldiksi, toiminut linnoitustöissä Ruotsissa ja Suomessa, maaherrana Helsingissä, haudattu Sipooseen. 29 Carl Fredrik Nordenberg s. 1702, eversti, aateloitu Nordenskiöldiksi, omistanut Eriksnäsin ja Frugårdin, haudattu Frugårdiin. 30 Magnus Otto Nordenberg, Johan Erik Nordbergin poika, elämänvaiheita, tuomio vehkeilystä venäläisten kanssa. 31 Carl Fredrik Nordenskiöldin poika Adolf Gustaf (1745-1821), omistanut Frugårdin ja myös Arolan talon. 32 Adolf Gustaf Nordenskiöldin tytär Hedvig Magdalena (k. 1863), omistanut Nordbon ja ilmeisesti myös Arolan talon. 33 Nils Gustaf Nordenskiöld (1792-1866), mineralogi, valtioneuvos. 34 Nils Gustaf Gabriel Nordenskiöld (1830-1891) ja vapaaherra Nils Adolf Erik Nordenskiöld (s. 1832). 35 Nils Gustaf (1792-1866), mineralogi, valtioneuvos. 36 Nils Gustaf Gabriel Nordenskiöld (1830-1891). 37 Vapaaherra Nils Adolf Erik Nordenskiöld (1832-1901), mineralogi, Koillisväylän löytäjä; puoliso Anna Maria Mannerheim, sukutietoja. 38 Nils Otto Nordenskiöld (s. 1834), viimeinen Frugårdin kartanon omistanut Nordenskiöld, myi Frugårdin v. 1912 August Eklöfille. 39 Nils Erik Nordenskiöld (s. 1872), eläintieteen dosentti. 40 Frugårdin viimeisten Nordenskiöldien muutto Ruotsiin. 41 Frugårdin kartanon v. 1784 jako kolmen veljeksen kesken: Anders Johan (s. 1738) sai Andersbergin, Adolf Gustaf (s. 1745) Frugårdin ja Ulrich (s. 1750) Nordbon. 42 Majuri Anders Johan Nordenskiöld (1738-1796) Andersbergin eli Ylikartanon omistaja, hänen vaimonsa ja tyttärensä; tytär naimisissa Anders Böije af Bjennäsin kanssa. 43 Andersbergissa syntyneet lapset, useimmat kuolleet pienenä. 44 Mäntsälän kylät v. 1850. 45 Ohkolan talot ennen isoajakoa ja v. 1840. 46 Arolan talo perustettu isonjaon yhteydessä, joka päättyi Ohkolassa 1794, ensimmäinen omistaja eversti Nordenskiöld. 47 Tie Arolan taloon. 48 Arolan talon seuraava omistaja eversti Nordenskiöldin tytär ja hänen jälkeensä tukkukauppias Frisen. 49 Frisen myi Arolan talon Björkenheimille, joka vuokrasi sen leskirouva Anna Backmanille. 50 Arolan talon palo eräänä jouluaattona isäntäväen poissaollessa, kulkurin kerrottu tappaneen rengin ja polttaneen talon; palosta säästynyt riihi vielä Syrjälän tilalla Ohkolassa. 51 Toisen rengin pakoon pääsy Arolan talon palaessa. 52 Anna Backmanin tytär Sofie naimisissa Nöjen torpassa Kellokoskella, Anna Backman ilmeisesti siellä joulukestissä Arolan talon palaessa. 53 Henkikirjojen mukaan Arolan talossa ei asukkaita v. 1869 jälkeen, Anna Backman muuttanut Helsingin pitäjään. 54 Myöhemmin Arolan talon tontilla muonamies Sirenin mökki, Sirenin pojat Oiva ja Viljo. 55 Arolan talon tuhopoltto kertojan päätelmien mukaan tosiasia. 56 Arolan riihen siirto Jokelan kartanoon kuuluneeseen Kauhkolan torppaan, paikan nimi nykyään Syrjälä; Oskari Laine, riihen siirtoa pyytäneen torpparin poika. 57 Kertojan perheellä asunto Castreninkadulla Helsingissä sota-aikaan asti, isän siirtyminen Mäntsälään 1920-luvulla, vaikeuksia liiketoimissa 1920-luvun alussa. 58 Kertojan isä kuollut ja haudattu Mäntsälään, perheen hautoja myös vanhalla hautausmaalla Helsingin Lapinlahdessa. 59 Asuminen Niemensalon talossa, 45 hehtaarin raivaaminen pelloksi. 60 Isän teiden järjestäminen Ohkolan ja Kellokosken suuntaan. 61 Kertojan isä Aleksi Boman, vuodesta 1935 Asuja, s. 1869, k. 1958; isoisä Kustaa Adolf Boman kotoisin Asikkalasta, äidinkieli ruotsi. 62 Sukua tutkittu: suku alkuaan Saksasta, sukunimi Baumann 1400-luvulla, osa suvusta siirtynyt Etelä-Ruotsiin. 63 Tarinan mukaan Ohkolan ensimmäiset asukkaat, pohjalaiset veljekset Hemmi ja Pirjo tulleet etelästä Ohkolanjokea myöten; Hemmilän ja Pirjolan talojen jako myöhemmin; Ohkolan kolmas talo Ollila. 64 Kertojan vaimo Alli o.s. Helenius, hänen isoisänsä tullut Kangasalta muuraamaan Mäntsälän kirkkoa ja seisoi käsillään kirkon tornin päällä kirkon valmistuttua. 65 Kertojan vaimon isoisän, Kustaa Adolf Heleniuksen avioituminen Sukulan tyttären kanssa, hänen poikansa Adolf Helenius muurari ja maanviljelijä. 66 Kestikievari Hemmilässä; Kellokosken tehtaan kirjanpitäjän yritys ostaa viinaa kievarin emännältä, ryypyn heittäminen ostoa yrittäneen kasvoille, siitä syntynyt käräjäjuttu ja kievarinpitäjän sakottaminen. 67 Viimeinen kestikievari Kylä-Puotilassa, kievarin isäntä, josta kerrottu myös Ernst Lampénin teoksessa Suomea ristiin rastiin; Ernst Lampén kertojan opettajana Helsingin reaalilyseossa.