Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorit

Kysely on osa laajempaa Suomen innovaatiojärjestelmää arvioivaa INNOEVAL-tutkimusta. Kyselyssä selvitettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien näkemyksiä Suomen innovaatiojärjestelmästä. Aluksi vastaajat antoivat arvosanan Suomen innovaatiojärjestelmälle tällä hetkellä ja viisi vuotta sitten, sekä arvioivat, minkä arvosanan innovaatiojärjestelmä saisi viiden vuoden päästä. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat, millaisen kokonaisuuden julkiset toimijat muodostavat innovaatiojärjestelmässä, ja kuinka tärkeinä he pitävät lueteltuja julkisia toimijoita oman organisaationsa kannalta. Mainittuja toimijoita ovat mm. Tekes, Sitra ja Suomen Akatemia. Vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, onko Suomen innovaatiopolitiikka enemmän teknologiavetoista vai käyttäjälähtöistä. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko yliopistot ja tiedekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut sekä julkiset tutkimuslaitokset suoriutuneet hyvin luetelluista tehtävistä (kansainvälinen huippututkimus, tutkimus kotimaisiin tarpeisiin, osaajia kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin ja osaajia paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin). Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipide innovaatiojärjestelmän onnistumisesta kasvuyrittäjyyden edistäjänä. Lisäksi haluttiin tietää, kokevatko vastaajat, että innovaatiopolitiikalla hoidetaan myös aluepoliittisia tavoitteita, sekä onko kansallisen tason innovaatiopolitiikka yhtä tehokasta Suomen eri alueilla. Vastaajat kertoivat, kuinka tärkeää kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat heidän organisaationsa toiminnassa, minkä jälkeen heille esitettiin väittämiä mm. yliopistouudistuksen, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja sektoritutkimuslaitosten mahdollisen uudistamisen vaikutuksista innovaatiojärjestelmään. Kyselyssä selvitettiin, kuinka suuri osuus korkeakoulujen työpanoksesta on koulutusta, tutkimusta, yhteiskunnallista vaikuttamista ja hallintoa. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka merkittävä rooli erilaisilla tahoilla, kuten kotimaisilla ja ulkomaisilla yliopistoilla, ammattikorkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla, on ollut korkeakoulujen toteuttamissa yhteistyöprojekteissa kolmen viimeisen vuoden aikana. Edelleen haluttiin tietää, ovatko yhteistyötarpeet liittyneet lueteltuihin tutkimustarpeisiin. Lopuksi vastaajat kertoivat, missä määrin he kokevat korkeakoulunsa toiminnan vastaavan erilaisiin yritysten innovaatiotoiminnan tarpeisiin.

本调查是针对芬兰创新体系进行评估的更广泛INNOEVAL研究项目的一部分。调查中，对大学和高等职业教育学院的院长们关于芬兰创新体系的观点进行了探讨。首先，受访者对当前及五年前的芬兰创新体系进行了评分，并预测了五年后该体系将获得的评分。随后，受访者评估了公共机构在创新体系中所构成的总体架构，以及他们认为这些公共机构对其自身组织的重要性，其中涉及的机构包括Tekes、Sitra和芬兰科学院等。受访者还就芬兰创新政策是更侧重于技术导向还是用户导向发表了意见。接着，调查询问了大学和科研学院、高等职业教育学院以及公共研究机构是否在列出的任务（如国际顶尖研究、满足国内需求的研究、满足国际商业需求的专业人才和满足地方产业需求的专业人才）方面表现良好。调查还探讨了受访者对创新体系在促进创业增长方面的成功看法。此外，还试图了解受访者是否认为创新政策同时满足了区域政策目标，以及国家级的创新政策在芬兰不同地区是否具有同等效力。受访者还描述了国家级和国际级网络对他们组织运作的重要性，随后对大学改革、战略顶尖能力集中和行业研究机构可能的改革对创新体系的影响提出了假设。调查还探讨了高等学院在教育、研究、社会影响和行政管理方面的贡献比例。随后，询问了不同利益相关者，如国内和国外大学、高等职业教育学院和科研机构在过去三年内开展的合作项目中所扮演的角色的重要性。进一步地，调查试图了解合作需求是否与列出的研究需求相关联。最后，受访者分享了他们对高等学院运作在多大程度上满足不同企业创新需求的感受。