AK5273 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Vehmas, Lauri,s. 31.1.1897 01 Vanhojen lautamiesten ja herastuomarien kuurous. 02 Akaan tuomiokunta ja Urjalan nimismiespiiri; nykyään Koijärvi Tammelan tuomiokunnassa ja Forssan nimismiespiirissä. 03 Väärät valat oikeudessa, sanonta ”pannaan pellit auki”. 04 Oikeusneuvos Lumme tuomiokunnan tuomarina kertojan aikana, istui yhdet välikäräjät. 05 Välikäräjien pito kuukausittain, epäiltyjen vangitsemisaika 28 vuorokautta. 06 Käräjät kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. 07 Konkurssipesien valvominen, siviiliasioiden käsittely varsinaisilla käräjillä, vain rikosasioita välikäräjillä. 08 Käräjäaikojen muuttuminen kihlakuntien alioikeuksissa. 09 Kansanhuollon aikoina syytteitä luovutusten laiminlyönnistä, korvaukset. 10 Erään Koijärven talon luovutusrästit, lisäksi sakot viinankeitosta. 11 Kansanhuollon aika ja musta pörssi. 12 Kertojan kotitilan mailla ollut savupirtti, tieto professori Ojalta. 13 Kertojan mummon perimätieto savupirtin asukkaista. 14 Isonvihan aikaiset piilopaikat, mm. Lunkinjärven Pirttiniemessä jälkiä asutuksesta säästöpankin johtajan kertoman mukaan. 15 Valijärven Mastola, paikannimen Mastomäki selitys. 16 Kertojan vaari vienyt parruja Turkuun, parrujen veistäminen kirveellä. 17 Lankkujen sahaaminen kertojan isän (s. 1873) aikana, niiden ajo Kultarannan eli Matkun asemalle. 18 Parrujen ajo Turkuun, ajo hevosilla joenjäätä myöten. 19 Talvitiet, postireitti Valijärven yli. 20 Valijärven rannassa Teinimänty, jossa vuosiluku 1700-luvulta; tarinan mukaan männyn luona teini tapettu. 21 Mustialan kartanon metsät ja hoitoalue. 22 Urjalan kirkossa käyminen, talvitiet. 23 Parrujen kuljetus. 24 Turun ja Helsingin matkoilla useampi ajaja yhdessä rosvojen varalta. 25 Isoisän silakoidenhakumatkat Poriin, Turun ja Helsingin matkoja jo Rengosta käsin. 25 Rosvojen käyminen isoisän kimppuun eräällä matkalla. 26 ”Tervataki”, tervattu köydenpätkä lyömäaseena. 27 Teinitie Teinimännyn ohi, talvitie Mustialasta järviä myöten. 28 Venäläisten kartoitustyöt. 29 Suot kulkureitteinä talvisin. 30 Kulkuyhteys Kuusniemen taloihin pitkospuita pitkin. 31 Vehmaan kestikievari, seuraavat kievarit Teurolla ja Liettan kylässä, toisella suunnalla lähin kievari Urjalan asemalla. 32 Kestikievarilaitoksen loppuminen, v. 1927 kestikievari vielä Urjalan Kangasniemessä. 33 Vehmaan kestikievari ja sen isännät kertojan mummon aikana, kievarin hollikamari vanhassa pytingissä 1850-luvulla; kertojan isän tullessa isännäksi 1896 ei enää kievaria.