KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 1999

Tutkimuksessa selvitettiin kuntien talousjohtamisen käytäntöjä. Erillisinä alueina käsiteltiin taloussuunnittelua ja seurantaa sekä kirjanpitoa ja meno-tulo -seurantaa. Tutkimukseen sisältyi myös kysymyksiä kuntakonsernin rakenteesta ja konserniohjauksesta. Kunnan talousarvion laadintaprosessia käsiteltiin kysymällä käytiinkö kunnassa lähetekeskustelu ennen budjetin laadintaohjeiden hyväksymistä ja esittämällä valtuustoseminaarien luonnetta kuvaavia väittämiä. Kysyttiin myös, mistä talousarvion laadintaohjeiden mukaisista laskentaperusteista sovittiin talousarvion valtuustoseminaarissa ja kuinka hyvin lautakunnat ja muut määrärahoista vastaavat pysyivät ehdotuksissaan talousarvion kehyksissä. Määrärahoista kysyttiin miten suuret olivat talousarvion käsittelyssä kunnanhallituksessa tehdyt muutokset kunnanjohtajan tekemään esitykseen nähden ja miten suuret valtuustossa tehdyt muutokset verrattuna kunnanhallituksen budjettiehdotukseen. Kysyttiin sitovien määrärahojen kappalemäärää budjetin eri osissa ja esitettyjen sitovien toiminnallisten tavoitteiden kappalemäärää. Kartoitettiin nettobudjetoinnin käyttöä eri sektoreilla sekä sitä, onko nettobudjetoinnin käytössä tapahtunut muutoksia. Tiedusteltiin, miten on toimittu, jos talousarviovuoden aikana on havaittu, että toiminnan sitovat tavoitteet ja määrärahat eivät ole olleet tasapainossa. Palvelujen laadun seurantaa koskevat kysymykset käsittelivät toimintayksiköiden vuosittain keräämää asiakaspalautetta, kunnassa kehiteltyjä tai käyttöön otettuja palvelusitoumuksia sekä ostopalvelusopimuksissa määriteltyjä laatukriteereitä. Kassabudjetointia koskien kysyttiin onko kunnassa tehty maksuvalmiussuunnitelmaa ja onko maksuvalmiussuunnitelmaa tarkennettu lähimmän kuukauden tai lyhyemmän ajan osalta kassabudjetiksi. Kysyttiin myös tehdäänkö kunnassa 3-vuotiskautta pitempi investointisuunnitelma. Taloutta koskevan informaation saatavuutta kartoitettiin kysymällä, millä tarkkuudella kirjanpidon ja talousarvion toteutumista koskevat raportit ovat saatavilla ja miten monta kertaa vuodessa ja millä tarkkuudella toimielimet saavat talouden toteutumista koskevat raportit. Lisäksi tiedusteltiin miten tärkeää tällainen informaatio on ja onko sitä saatavilla riittävästi. Uuden kirjanpitolain soveltamista ja toteutumista kartoitettiin kysymällä miten tarpeellisena vastaaja piti siirtymistä hallinnollisesta kirjanpidosta kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitoon kunnan taloudenhoidon ja johtamisen kannalta. Lisäksi kysyttiin onko kirjanpidon eri osa-alueilla tullut esiin ongelmia tai onko annetuissa virallisissa ohjeissa ollut puutteita. Kysyttiin myös vastaajien käsityksiä kirjanpitouudistuksen jälkeen käyttöön otettujen uusien talouden tilaa kuvaavien tunnuslukujen tarpeellisuudesta. Kuntakonsernista kysyttiin, mitä kuntakonsernilla kunnassa tarkoitetaan, mitkä toimielimet sen muodostavat, kuka on konsernijohtaja ja onko kunnassa nimetty johtoryhmää. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa vahvistettu kirjallisesti konserniohjauksen periaatteita ja kuinka hyvin eri yksikköjen toiminta toteuttaa koko kuntakonsernin strategiaa. Kysyttiin kunnan keskushallinnon roolista palvelujen järjestämisessä ja miten hyvin tämä järjestelmä toimii. Tiedusteltiin myös vastaajan näkemystä siitä kuinka suuret ovat konsernista saatavat hyödyt sen mahdollisesti vaatimaan lisätyöhön ja konsernin tuottamiin haittoihin nähden. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, kieli, tutkinto, oppilaitos ja virkanimike.

本研究旨在探讨地方政府的财政管理实践。具体而言，研究涵盖了经济规划与监控、会计与收支监控等独立领域。此外，研究还涉及对市政府集团结构及其管理控制的探讨。研究内容还包括对市政府预算编制过程的考察，例如在批准预算编制指南之前是否进行了公开讨论，以及提出了描述市政府会议性质的陈述。研究还询问了在市政府预算委员会中就预算编制指南的计价基础达成一致的程度，以及各委员会在预算框架内对提案的坚守程度。关于预算调整，研究询问了在市政府和市政府预算提案之间，以及在与市政府预算提案相比，市政府预算委员会中做出的调整有多大。此外，还调查了预算不同部分中约束性资金的规模和提出的约束性运营目标的规模。研究了净预算在不同领域中的应用情况以及净预算应用中的变化。当在预算年度内发现运营目标和资金不平衡时，调查了采取的措施。关于服务质量监控的问题，包括处理服务部门每年收集的客户反馈、在市政府中开发的或采用的公共服务承诺以及采购服务合同中规定的质量标准。关于现金预算的问题，询问了市政府是否制定了支付能力计划，以及是否已将支付能力计划细化为本月的现金预算。还询问了市政府是否制定了为期三年以上的投资计划。关于财务信息可获得性的调查，包括询问会计和预算执行报告的精确度、年度内报告的次数以及报告的精确度，以及机构如何获取财务执行报告。此外，还调查了此类信息的重要性以及是否可获得足够的信息。通过询问，研究了新会计法实施和实施的情况，包括受访者认为从行政会计向会计法会计的转变对市政府财务管理和管理的重要性。此外，还询问了在会计的不同领域是否出现了问题，或者是否在官方指南中存在不足。还询问了受访者对会计改革后采用的新财务状况指标的必要性的看法。关于市政府集团的问题，包括在市政府中，市政府集团指的是什么，哪些机构构成了它，谁是集团负责人，以及是否已指定管理团队。此外，还询问了在市政府中是否已正式确立集团管理原则，以及不同单位如何实现整个市政府集团的战略。关于市政府中心管理在服务组织中的作用的问题，包括询问该系统运作情况如何。还调查了受访者对从集团中获得的好处与可能要求增加的工作量以及集团产生的潜在损害之间的看法。研究中的背景变量包括受访者的出生年份、性别、语言、学历、院校和职务名称等。