AK5335 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Tuominen, Johan Elmeri,s. 26.5.1899, maanviljelijä 01 Pariskunta Konsta Nikonen ja Maiju, heidän asuinpaikkansa, kiertelynsä ja tilapäistyönsä. 02 Konsta ja Maiju vihkimättömänä parina eli susiparina, heidän vihkimisensä työväentalolla. 03 Konsta Nikosen isä Nikodemus Andersson: asunto maakuopassa, luki postillaa. 04 Kertojan pullan haku Nikodemus Anderssonille ”pullamummulta” lapsuudessaan; isot pojat tekivät kiusaa Anderssonille. 05 Nikodemus Anderssonin päätyminen vaivaistaloon. 06 Paikkasuutari Skogin Heikki eli Heikki Metsä, ikiliikkujantekijä. Brusila, Johan Emil ja Brusila, Hilma Alina,EB s. 11.12.1886, HB s. 21.8.1893, edellisen sisar 07 Henkilötietoja. 08 Tila 200 v. vanha, suku tullut Pernajasta, tila ostettu Alikartanon Nordenskiöldeiltä. 09 Tilan koko 150 hehtaaria, sen jako äidin kuoltua v. 1916; kertojan isä s. 1833, kuollut 1905. 10 Brusilan tila, sukunimi sen mukaan; isä ruotsinkielinen, äiti kotoisin Askolasta. 11 Brusilan tuparakennus, huoneet. 12 Tuvan vanha uuni, johon mahtui 30 leipää kerralla. 13 Neljän metsätyömiehen kortteeri uunin päällä. 14 Pystyvalkean pito, kertojan äidin aikana ei hellaa, pata kraakussa. 15 Kertojan vanhempien sänky tuvassa, yli- ja alisänky ovensuussa palvelijoiden nukkumapaikka, lasten nukkuminen vanhempien kanssa. 16 Isän nukkuminen kamarissa vasta sairastuttuaan. 17 200 vuotta vanha kaappi. 18 Navetta ja talli, hevosten heinät tallinvintillä, lehmien navetan edessä olleessa heinäladossa. 19 Lammasnavetta ja tarha, lehmät kesäisin yöt tarhassa. 20 Marianpäiväksi tarha kuntoon hypinlautaa varten. 21 Kyläkiikku eli huissa Yli-Sipilässä, sittemmin mäellä Brusilan talon luona. 22 Hyppääminen hypinlaudalla, kilpailu. 23 Ratasliiteri, tallin räppänä ja ulkohuone. 24 Luokinpaininpuu, luokkien teko tuomesta tai koivusta, Felix Sainio naapurista luokinteossa kertojan kanssa. 25 Sauna ja rekiliiteri, mallassauna ja kylvinsauna erikseen. 26 Sisäänlämpiävä sauna, ei uloslämpiävää nykyäänkään. 27 Yövieraat, yösija kaikille kulkijoille, eri vuodevaatteet yöpyjiä varten. 28 Kulkijoissa ei juuri naisia; Teija-Tiina, liinojen ja lankojen kaupustelija. 29 Yli 100 vuotta vanha riihi, klavuilla puiminen. 30 Ei pajaa talossa; Sääksjärvellä kolme seppää joilla omat pajat: Antti-seppä, Aapeli-seppä ja Matti-seppä. 31 Askolassa valuseppä. 32 ”Enklanninlangasta” kudottu liina, Teija-Tiinan myymä (Hilma kertoo). 33 Nuoren muorin päähine vuodelta 1877, äidillä kultakruunu päässä häissään Askolassa (Hilma kertoo). 34 Soukkiossa morsiuskruunun vuokraaja, kruunun tuonti kertojan tädin häihin. 35 Kertojan äidin Maria Matintyttären nuoren muorin päähine. 36 Ladot, ei karjasuojia laitumilla. 37 Tervanpoltto ja sysien poltto, ei potaskaa. 38 Viinan salapoltto; Viinakivi metsässä. 39 Viinankeitto kertojan äidin kotona Askolassa ennen v. 1866. 40 Ylikartanon viinapränni Nummisissa kosken rannalla, rankkia lehmille sieltä; Askolassa tuotu lehmille rankkia Kiialasta. 41 Kaljatehdas kirkonkylässä. 42 Oluen ja kaljan teko jouluksi, oluen keittäminen tiinussa kuumilla kivillä ja laskeminen kuurnan läpi, katajien käyttö. 43 Humalien käyttö ja kasvatus. 44 ”Liiperstikka”, eläinten lääkintää varten kasvatettu kasvi. 45 Lääkekasvit, koiruohokahvi yskään ja kuumeeseen. 46 Kuusenpihkaa ja rautalehteä haavoihin. 47 Viinan sekaan pantu lääkekasvi. 48 Hilma Brusilan henkilötietoja, sisaruksia seitsemän. 49 Vanhat kasvit talon puutarhassa: ”liiperstikka”, ruusut, omenapuu. 50 Vanhat karviaispensaat eli ”tikkerperipuskat”, viinimarjapensaita ei ole ollut kauan. 51 Talo ollut aina uloslämpiävä, rakennus siirretty kaksi kertaa. 52 Hirsiseinät tuvassa viime vuosiin asti, tapetointi; tuvan lattian alla perunakuoppa, myös kamarin alla. 53 Kolmen ”nelikin” ruisala. 54 Kaskea poltettu, paikannimi Parkkikaski. 55 Isä kaskennut Pyssyladonmäen ja kylvänyt siihen naurista kertojan lapsuudessa; paikannimen selitys: ladon tekijälle pyssy palkaksi. 56 Sääksjärvi nykyään, uimaranta. 57 Suuret petolinnut ja karhut, karhu peittänyt tappamansa hevosen kuoppaan. 58 Susi vei lampaan riihiväen nähden, mutta pudotti sen aitaa ylittäessään; isän kertomaa susista. 59 Hollikyyti Inkalassa, kyytivelvollisuudet. 60 Isän iso kirkkoreki ”hollireki”. 61 Ruokapöytä ja penkit, nurkkakaappi, leipäkori ja lusikkahäkki. 62 Puukko ruokailuvälineenä, kastike, puuro ja maito pöydässä yhteisissä vadeissa. 63 Lapsilla oma ruokapöytä. 64 Haarukoita ei ollut, puiset lautaset. 65 Kivivatien osto karjalaisilta lumppureilta. 66 Ei puupyörärattaita, sepät kärrynpyörien raudoittajina. 67 Sepät Aapeli Vilkman, Antti Vilenius ja Matti-seppä. 68 Nykyinen seppä. 69 Viulunsoittaja ja ennustaja Timo Askolan Monninkylässä; kadonneen lehmän löytäminen, eräs tapaus. 70 Monninkylän Kyylinmäki, pelimanni Timon asuinpaikka. 71 Juho Kajava ja Ahti Hanen, viulunsoittajia Sääksjärvellä, Oskari Sinisalo hanurinsoittaja. 72 Hanenin talon jako. 73 Hanurinsoittajia paljon kertojan nuoruudessa; iltamien rääpiäiset. 74 Juho Kajava, viulun- ja klarinetinsoittaja, hänen talonsa Fredriksdal. 75 Karjankutsu ”Se lehmäin” (HB). 76 Vasikoiden kutsu ”Ptruku see” (HB). 77 Lampaiden kutsuminen ”Taka se” (HB). 78 Hevosten nimiä.