AK5153 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Wasenius, Armas Alarik,s. 24.5.1908 Helsingin pitäjässä 01 Kertojan henkilötietoja. 02 Selostusta entisestä Helsingin pitäjästä; suuri alueluovutus Helsingin kaupungille v. 1946, luovutetut alueet. 03 V. 1946 Helsingin pitäjässä noin 11000 asukasta; Helsingin pitäjästä Helsingin maalaiskunta, nykyisin Vantaalla noin 130 000 asukasta. 04 Vantaa kertojan lapsuudessa, muutokset. 05 Sähkön tulo Lapinkylään ja Martinkylään. 06 Seutulaan ja Keimolaan sähkö 1930-luvulla; sähkönjakelukeskukset: Nurmijärven Sähkö. 07 Kertojan kotitalo Riipilässä, lähellä Nurmijärven rajaa. 08 Sähkön tulon vaikutukset, sähkön käyttö karjanhoidossa. 09 Kertojan isä Linnankartanossa kengitys- ja ajokaluseppänä; Linnankartanon sijainti Keimolan kylässä, kartanon omistajat Stockmannit. 10 Linnankartano kertojan mielestä paras työnantaja, väki töissä muonapalkalla, palkaksi hehdon säkki rukiita joka kuukausi. 11 Vehnän vähäinen viljely, sen jauhaminen kokonaisena; talosta saatu palkka, elintarvikkeita. 12 Sepällä rahapalkka, v. 1917 kertojan isän palkka n. 400 mk. 13 Kertojan isä Ville August Wasenius, syntyisin Nurmijärveltä, kertojan äiti Iida o.s. Bergström. 14 Kertojan äiti ruotsinkielinen, isä suomenkielinen, kotikielenä suomi; kertojan lapsuuden aikana Helsingin pitäjässä ruotsinkielinen enemmistö. 15 Suuremmat talonomistajat olleet ruotsinkielisiä. 16 Kertojan isän työmatka kotoa pajalle n. 2 km; isä invalidi, hänen invalidisoitumisensa. 17 Paja Nurmijärven tien varrella. 18 Kertojan isä tehnyt myös kartanon puutyöt, reet, rattaat yms., puusepän verstas kartanon lähellä. 19 Kartanon pehtori Lindfors ja hänen poikansa. 20 Kartanon työntekijöiden arvojärjestys. 21 Kartanon puutarhuri Tamminen. 22 Kartanon miespuolinen karjakko Liljestrand, kartanossa lähes 200 lehmää. 23 Kartanon etumies Leppänen, arvojärjestyksessä sepän rinnalla, etumiehen tehtävät. 24 Kymmenen hevosta työssä lantalassa, etumies vauhdin näyttäjänä lannan lapioinnissa. 25 Mullan sekoittaminen lantapattereihin ja lannan levittäminen pelloille, multamaan ajaminen savimaille. 26 Kauppapuutarhan pito kartanossa, puutarhan tuotteiden myyminen torilla; torikuskilla vakituisia asiakkaita, ei apulaisia. 27 Puutarhuri Tammisen tarkkuus: mansikanpoimijoiden puhuttava, että kuuluisi, kenellä on mansikka suussaan, eräs tapaus. 28 Mansikanpoimijat myös omenia poimimassa; urakkahinta nauriinpoiminnasta. 29 Linnankartanoa vastapäätä Königstedtin kartano, jonka omisti vapaaherratar Gripenberg, Mannerheimin sisar; kertoja töissä Königstedtin kartanon puutarhassa. 30 Kertojan muistoja Gripenbergin pariskunnasta, Gripenbergien myönteinen suhtautuminen työntekijöihin. 31 Kertojan äiti pitänyt sota-aikana tallukkakursseja Seutulassa, vapaaherratar Gripenberg mukana kursseilla, tallukoiden teko Mannerheimille, eräs tapaus. 32 Kertojan äidin prenikan saaminen Mannerheimilta Messuhallissa, Mannerheimille lahjoitetut tallukat nykyään Mannerheim-museossa. 33 Linnankartanon paja ja pajan työt. 34 Sepän apumies Boström; kertojan isän ja apumiehen joutuminen vahingossa saksalaisten vangeiksi v. 1918. 35 Linnankartano Seutulan punaisten päämajana, kartanon omistajat Stockmannit Sveitsissä kapinan aikana, pehtoria ei vainottu. 36 Saksalaisten tulo kertojan kotitaloon tarkastukselle. 37 Punaisten päämajan siirtyminen Katrinebergin kartanoon. 38 Punaisten päämaja Linnankartanossa. 39 Kertojan v. 1899 syntynyt veli punakaartissa, veljen lähtö rintamalle Kavantsaareen. Kesto: 00:32:02