Kunta-alan työolobarometri 2002

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen kunta-alan työntekijöiden työelämän laatua vuonna 2002. Barometrin erityisteemana oli työaikojen joustavuus sekä työn ja oman ajan välinen raja, jota kartoitettiin kysymyksillä muun muassa kotona työskentelystä ja yhteydenpidosta ja tavoitettavuudesta työajan ulkopuolella. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja kenen välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen. Vastaajilta kyseltiin myös työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi, sekä oliko vastaaja ollut palkallisilla kursseilla. Seuraavaksi siirryttiin tiedustelemaan, oliko työpaikalla liian vähän henkilöitä tehtäviin nähden, olivatko työt hyvin organisoituja, ja kokiko vastaaja työn fyysisesti raskaaksi. Vastaajilta tiedusteltiin myös, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Lopuksi tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita, sekä miten tärkeä asia työ on perhe-elämään ja vapaa-aikaan suhteutettuna. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Samoin tiedusteltiin, oliko työpaikalla pyritty vaikuttamaan työturvallisuuteen, terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2002) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

本研究于2002年对芬兰地方行政区工作人员的职业生活质量进行了探讨。调查的焦点在于工作时间的弹性以及工作与个人时间之间的界限，通过诸如居家办公、联系沟通和可接触性等问题的提问进行探讨。初始问题涉及工作关系的持续时间和性质，以及工作场所的人力资源。例如，调查了年度内人员数量、解雇和停工等方面的变化。接下来，问题转向工作场所的氛围，如是否存在冲突、冲突是否加剧以及冲突发生的双方。随后，调查了工作任务和性质，以及与薪酬相关的问题，例如加班费、津贴和绩效奖金，以及受访者对薪酬的态度。随后，调查了工作时间的弹性、居家办公和加入工会的意愿。受访者被询问对工作节奏、工作安全和专业技能发展机会增加或减少的看法。接着，调查了工作与薪酬的关系，以及是否在为提高生产率或质量而实施项目，以及受访者是否参加过带薪培训课程。随后，调查转向工作场所人力资源的充足性，工作组织的效率，以及受访者是否认为工作在体力上负担过重。受访者还被询问，他们是否认为下一年可能会被停工、解雇或调任其他职位。此外，受访者思考了就业形势，以及职业生活是否在诸如平等、考虑环境问题、管理风格或个人发展机会等方面发生变化。最后，调查了与工作能力、工作健康相关的问题，以及工作与家庭生活、休闲时间的相对重要性。此外，询问了受访者的工作组织是否存在基于年龄、性别、工作关系性质或工作背景的歧视或不公平待遇，以及工作场所是否致力于影响工作安全、健康或专业技能的发展。在职业生活指标调查中，利用了劳动力调查（统计局2002年）的背景变量。背景变量包括性别、年龄、地区和工作场所的行业。