AK1498 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Meriläinen, Lauri Emil,Johaninpoika s. 3.8.1899 Tampereella, kondiittorimestari 11 Tinkimaidon hinta. 12 Maalaisten myymä kirnupiimä. 13 Maitotinki. 14 Jauhokaljan teko. 15 Kaljan teko leipomoon jääneestä mämmistä. 16 Oluen ja kaljan myynti panimoista. 17 Olutkorin ostaminen ja juominen työmiesten tapana. 18 Engströmin konditoria ja leipomo, leipomon työntekijät. 19 Juoksupojan työ leipomossa. 20 Kertojan palkka juoksupoikana ollessaan. 21 Palkan antaminen äidille ja kertojan siitä saama osuus. 22 Kertojan leivänosto ja rahankäsittelyssä tullut virhe, eräs tapaus. 23 Murujen ja leivoksen reunojen syöminen leipomotyössä. 24 Engströmin leipomossa päivittäin tehdyt leivonnaiset. 25 Voin käyttö leipomiseen. 26 Kondiittori ja leipuri ammattinimityksinä. 27 Kondiittorin ja leipurin arvostus. 28 Sokerileipuri kondiittorin nimityksenä. 29 Engströmin mestari Sundell. 30 Kertojan enon ja mestari Sundellin kalastusharrastus, eräs tapaus. 31 Kertojan ja hänen työtoverinsa Aarne Linkosuon keskinäinen kiusanteko. työpaikalla. 32 Leipomon työajan alkaminen. 33 Väinö Branderin tulo aamuisin myöhään töihin. 34 Engströmin leipomoliikkeen omistaja neiti Nilssen. 35 Engströmin liepomoliikkeen lopettaminen. 36 Engströmin konditorian ja kahvilan suosio aiemmin. 37 Engströmin konditoriassa tehdyt leivoinnaiset. 38 Suklaata ei juuri käytetty, kertojan suklaan teko. 39 Suklaan saanti Fazerilta Engströmin leipomoon. 40 Suklaakonvehtien teko. 41 Liköörikonvehtien teko. 42 Kuivattuja tuotteita ei tehty. 43 Marengista tehdyt lumivuoret ja jäävuoret. 44 Kertoja selviytyminen karamellikehräyksestä kokemattomana oppipoikana. 45 Karamellin kehrääminen. 46 Kertoja selviytyminen karamellikehräyksestä kokemattomana oppipoikana. 47 Mantelimassan käyttö hääkakkuihin eli krokaaneihin. 48 Krokaanien tilaaminen paremman väen häihin. 49 Krokaanien hinta. 50 Krokaanin teko. 51 Krokaanien ja kakkujen hinnat. 52 Krokaanin rakenne. 53 Karamelliruusujen teko. 54 Kertojan pyrkiminen leipomoon työhön ja ensimmäinen työpäivä leipomossa. 55 Kertojan pettymys ilman kesälomaa jäämisestään ensimmäisenä kesänään. leipomossa. 56 Leipomon uunin lämmittäminen. 57 Yövahti Gallen uunin lämmittäjänä, hänelle sattunut kömmähdys. 58 Leipomon uuni. 59 Leipureiden ammattiosastot. 60 Kertojan ryhtyminen itsenäiseksi yrittäjäksi. 61 Kertojan kakkujen valmistus ja myynti kotonaan v. 1918. 62 Kertojan ja Branderin yritys Engströmin leipomossa. 63 Engströmin ravintola ja sen lopettminen. 64 Kertojan kotonaan tekemät leivokset ja niiden myynti. 65 Branderin kotiyritys ja kertojan ja Branderin liittyminen yhteen. 66 Ravintola Villen Sauna, sen omistaja Ville Veneskoski. 67 "Kovan teen" myynti Villen Saunassa kieltolain aikana. 68 Ravintola Villen Sauna. 69 Villen Saunassa esiintyneet soittajat. 70 Villen Saunan ohjelma, arvoitukseksi jäänyt taikatemppu. 71 Kertojan ja Branderin leipomo samassa talossa kuin Villen Sauna. Friman, Maria ja Isberg, Bertta o.s. Friman,ed. s. 18.7.1882 Antreassa, jälk. s. 1.2.1903 Antrean Pitkässärannassa, edellisen tytär, mukana myös Bertta Isbergin tytär ja vävy, mustalaisia 01 Maria Frimanin henkilötietoja. 02 Mustalaiskielistä keskustelua Antrean ajoista. 03 Maria Friman äidinisänsä kasvatti, äidinisä ammatiltaan piiskuri. 04 Mustalaiskielistä keskustelua Antreassa olosta. 05 Mustalaiskielen käyttö. 06 Piiskuri Kustaa Friman, piiskaaminen. 07 Bertta Isbergin henkilötietoja. 08 Mustalaiskielen lukusanat. 09 Mustalaiskielen käytön vähentyminen. 10 Mustalaiskielistä keskustelua.