Media ja valta 2019

Suomalaisen yhteiskunnan päätöksenteon ja median välisiä valtasuhteita selvittävä aineisto kerättiin Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Medioituminen ja päätöksenteko. Tutkimus median vallasta talouden ja ympäristön politiikkaverkostoissa. Vastaukset kerättiin vaikutusvaltaisimmissa asemissa toimivilta henkilöiltä kahdeksalta eri yhteiskuntasektorilta, jotka olivat elinkeinoelämä, politiikka, hallinto, oikeustoimi, poliisi, ammattiyhdistysliike, tutkimus sekä kansalais- ja kulttuuritoiminta. Aluksi vastaajilta kysyttiin sukupuolta, toimintasektoria ja asemaa. Aineistossa oltiin kiinnostuneita vastaajien mielipiteistä liittyen suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmään ja vallankäytön verkostoon. Heiltä kysyttiin näkemyksiä erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja tiedotusvälineiden sekä yksilöiden vaikutusvallasta ja sen kehittymisestä viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisessa yhteiskunnassa. Edelleen haastateltavia pyydettiin arvioimaan, missä määrin heidän oma vaikutusvaltansa perustuu erilaisiin seikkoihin, kuten viralliseen asemaan, asiantuntijuuteen, henkilökohtaisiin suhdeverkostoihin ja omaan tai organisaation medianäkyvyyteen. Kiinnostuneita oltiin edelleen myös haastateltavien suhteesta mediakentän toimijoihin, kuten journalistisiin medioihin ja toimittajiin, sekä sosiaalisen median kanaviin. Aineistossa selvitettiin, kuinka aktiivisesti haastateltavat seuraavat viestimiä ja kuinka usein haastateltavat esiintyvät itse erilaisissa medioissa. Haastateltavilta kysyttiin myös, kuinka helposti he kokevat saavansa äänensä kuuluviin erilaisissa medioissa ja millaisin motiivein he esiintyvät julkisuudessa. Lisäksi pyrittiin selvittämään, kuinka usein haastateltavat esiintyvät sosiaalisessa mediassa työroolissaan ja ovatko he joutuneet työroolinsa vuoksi vihapuheen kohteeksi. Taustamuuttujina aineistossa olivat ikäryhmä, vastaajan toimintasektori, asema ja sukupuoli.

本研究数据集由芬兰科学院资助的“媒介化与决策制定”项目收集，旨在探讨芬兰社会中决策过程与媒体之间的权力关系。研究聚焦于媒体在经济发展和政策网络中的权力，数据收集自八个不同社会部门的具有重要影响力的人物，包括工业界、政治、行政、法律、警察、工会、研究以及公民和文化活动。首先，调查对象被询问了性别、活动领域和职位。数据集中关注调查对象对芬兰社会决策体系和权力网络的看法，以及他们对政府、工会、媒体以及个人在过去十年中在芬兰社会中影响力及其发展的看法。此外，调查对象被要求评估他们的个人影响力在多大程度上取决于官方职位、专业知识、个人关系网络以及个人或组织在媒体中的可见度。研究者还关注调查对象与媒体领域参与者，如新闻媒体和记者，以及社交媒体平台的关系。数据集中分析了调查对象跟踪传播者的活跃程度以及他们在不同媒体中出现的频率。调查对象还被询问了他们在不同媒体中发声的难易程度以及他们在公共场合出现的动机。此外，研究者试图了解调查对象在社交媒体上以工作角色出现频率以及他们是否因工作角色而成为仇恨言论的目标。数据集的背景变量包括年龄组、调查对象的活动领域、职位和性别。