AK4295 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Lång, Maria o.s. Hattu,s. 31.1.1891 Jurvan Metsäkylän Karhunkankaalla 01 Kolminaisuuden sunnuntai suurin kevätpyhä: ruoho ei kasva ja kuu pysyy aloillaan koko päivän. 02 Kertojan vihkiäisten siirtäminen sulhasen alaikäisyyden vuoksi. 03 Kertojan häät kolminaisuuden sunnuntaina; ruotsalaiset eivät pyhittäneet juhlapäiviä niin kuin suomalaiset. 04 Kertojan häissä ei rahahoijakkaa, akkaväki tanssitti morsianta. 05 Kustaan ja Eskon päivät. 06 Juhannus. 07 Pyhäpäivien pyhittäminen isän vaatimuksesta. 08 Riihitöiden aloittaminen maanantaina. 09 Juhannustaiat: vihta saunan katolle, kasvien kerääminen tienristillä. 10 Miehen ottamisesta. 11 Lähteellä käyminen juhannusyönä; Kujalan mamman muistelma lähteellä käymisestään, toteutunut näky. 12 Taikoihin uskominen. 13 Pietarin päivä. 14 Marianpäivä; palvelijoiden siirtyminen ulkorakennuksiin nukkumaan, "Jos ei ole Mariana majaa, ei ole pääsiäisenä pesää eikä koko kesänä mitään". 15 Nuorten seurustelu, vierekkäin makaaminen. 16 Heinä-Marian päivä. 17 Isän uskonnollisuus, ei antanut puhua pahaa kenestäkään. 18 Keskikesä juhannuksen aikaan; laulu "Juhannuksen aikana on kesä lämpimämpi", saneltuna. 19 Karhunpäivä. 20 Naistenviikon sateet, isän sanonta "Leena kusivittu". 21 Jaakon päivä, "kylmä kivi järveen", Jaakon päivän jälkeen ei enää kuule jyrinää. 22 Samelin päivä rukiin kylvöpäivä. 23 Laurin päivä, sanonta "Lauri lauantaina, Sussu sunnuntaina". 24 Mustalaisten käyminen kertojan luona. 25 Kertojan luona hänen emännyytensä aikana vierailleet tuttavat kaikki kuolleet. 26 Sanonta "Kevättä kyntteliltä ja syksyä Pertteliltä". 27 Parttenkoliaaset, sirppipuuro ja viikatejuusto. 28 Kertojan veljen kepponen: vanhat sirpit pataan "sirppipuuroksi". 29 Parttenkoliaaset, viinaryyppy riihiväelle. 30 Puiminen, lyötiin "kolmoosta". 31 Viikatteen tikkuaminen. 32 Omahyväiselle sisarelle tehty kepponen: viikatteen laskeminen kierteelle. Kesto: 00:30:52