Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 tehtyjen haastatteluiden sekä postikyselyjen vastaukset. Puhelinhaastattelun kysymykset käsittelivät hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Hyvinvointia käsittelevät kysymykset koskivat subjektiivista eli koettua elintasoa sekä asumista. Sosiaalisista suhteista tiedusteltiin kysymällä vastaajan lähipiirin kuuluvista henkilöistä sekä osallisuudesta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa omia kokemuksia siitä, tunteeko vastaaja itsensä yksinäiseksi. Terveyttä ja terveyspalveluita koskevissa kysymyksissä lähdettiin liikkeelle vastaajan omasta terveydentilasta. Vastaajalta kysyttiin omista sairauksista tai muista vammoista. Seuraavaksi kysyttiin terveyspalveluista kartoittamalla vastaajan lääkärissä käymistä, kuten onko vastaaja käynyt viimeisten 12 kuukauden aikana terveyskeskuslääkärillä, yksityislääkärin vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla ja jos on, niin kuinka monta kertaa. Vastaajaa pyydettiin määrittelemään asioita, jotka mahdollisesti ovat haitanneet hoidonsaamista, kuten rahan puute, palveluiden puute tai palveluiden etäisyys. Myös kokemuksia hoitoon pääsyn odotusajoista tiedusteltiin. Lopuksi terveyttä koskevissa kysymyksissä vastaaja sai arvioida julkisten- ja yksityisten terveyspalveluiden laatua. Sosiaalipalveluita kartoitettiin esittämällä kysymyksiä väestöön yleensä ja palveluiden käytännön toteutukseen liittyen. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan sosiaalipalveluiden tilaa Suomessa sekä omaa luottamusta erilaisten palveluiden saamiseen, kuten lasten päivähoitopaikan, toimeentulotuen tai vammaispalveluiden saamiseen niitä tarvittaessa. Myös mielipidettä verorahojen kohdentamisesta erilaisiin sosiaalipalveluihin tiedusteltiin. Sosiaalipalveluiden käytännön toteutusta koskevissa kysymyksissä pyydettiin arviota sosiaalipalveluita hakeneilta henkilöiltä palvelusta peritystä maksusta, palvelun riittävyydestä ja palvelun saamiseen kuluneesta ajasta. Vastaaja sai arvioida lisäksi näkemyksiään sosiaalitoimessa tapahtuvaan asiointiin liittyen, kuten jonottamiseen, virastojen aukioloaikoihin ja palvelun laatuun. Läheisapua ja elämänlaatua käsiteltiin omaishoitajuutta ja henkilökohtaista hyvinvointia tiedustelevilla kysymyksillä. Vastaaja sai arvioida millainen palveluiden laatu on niiden omaisten kohdalla, joiden omaishoitajana vastaaja itse toimii. Omaa elämänlaatua vastaaja sai arvioida terveyteen, keskittymiseen, tyytyväisyyteen ja liikuntakykyyn peilaten. Postikyselyssä kartoitettiin vastaajan sairauksia, vakuutuksia, mielipiteitä terveyspalveluista ja sosiaaliturvasta sekä terveydentilaa. Vastaajalta kysyttiin aluksi sairastumisesta arkipäivinä ja sairasvakuutuksen tyypistä. Seuraavaksi kysyttiin oman kotikunnan sairaanhoidon ja terveyspalvelujen parantamisnäkemyksiä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi miten terveyden- ja sairaanhoitoa tulisi ensisijaisesti rahoittaa. Mielipiteitä sosiaaliturvasta kartoitettiin sosiaaliturvan tasoa, sen järjestämisvastuuta sekä verorahojen kohdentamista eri sosiaaliturvan palveluihin tarkastelemalla. Vastaajalta kysyttiin myös kokemuksia siitä, aiheuttavatko käytettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut taloudellisia ongelmia. Seuraavaksi kysyttiin terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kattavasti arvioimaan omaa terveyttään muun muassa liikkumiskyvyn, näön, kuulemisen, hengittämisen, nukkumisen syömisen, puhumisen, muistin ja elintoimintojen näkökulmasta. Vastaaja sai arvioida esimerkiksi vastaako oma liikuntakyky niin sanottua normaalia vai onko arjen liikunnassa, kuten kävelemisessä ja portaiden nousemisessa, lieviä haasteita vai onko liikkuminen itsenäisesti täysin mahdotonta. Lisäksi vastaajalta kysyttiin tavanomaisista arjen toiminnoista suoriutumisesta, mielialasta, sukupuolielämästä sekä omasta energiatasosta. Lopuksi terveyteen liittyen kysyttiin vielä suunterveydestä. Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2009 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

《芬兰人的健康与福利》（Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut, HYPA）调查是一项结合电话访谈、面谈、邮寄问卷和登记资料的综合性面板调查。该研究的宗旨在于提供最新、可靠且全面的研究数据，用以反映芬兰民众的健康状况及福利服务的使用情况。该数据集涵盖了2009年进行的访谈及邮寄问卷的回应。电话访谈的问题涉及健康、社会关系、医疗保健、社会福利、紧急援助以及生活质量等方面。关于健康的提问涵盖了主观生活质量和居住条件。在社会关系方面，通过询问受访者身边的亲朋好友以及参与感来了解情况。此外，还询问了受访者是否感到孤独等个人体验。在健康与医疗保健的问题中，以受访者的健康状况为出发点。询问受访者自身的疾病或伤害。接下来，通过调查受访者在医生处就诊的情况，如在过去12个月内是否曾访问过社区健康中心医生、私人医生诊所或医院门诊，以及访问的次数。还要求受访者指出可能妨碍其获得治疗的因素，例如经济困难、服务不足或服务距离。此外，还询问了关于治疗获取等待时间的经验。最后，在健康问题上，受访者被要求评估公共和私人医疗保健服务的质量。在社会福利方面，通过提出问题来调查一般人口和社会福利服务的实际执行情况。要求受访者评估芬兰社会福利的现状以及获得不同类型服务（如儿童日托、收入支持或残疾服务）的信心。同时，还调查了关于税收资金分配给不同社会福利的看法。在社会福利实际执行的问题中，要求那些申请过社会福利的人士评估服务费用、服务的充分性和获得服务所需的时间。此外，受访者还就社会服务中涉及的购物体验、办公时间以及服务质量等方面发表了观点。在紧急援助和生活质量方面，通过询问家庭护理和个人福祉相关的问题来处理。受访者被要求评估作为家庭护理者所提供服务的质量。个人生活质量方面，受访者从健康、专注力、满意度、运动能力等方面进行了自我评估。在邮寄问卷中，调查了受访者的疾病、保险、对医疗保健和社会福利的看法以及健康状况。首先询问了日常生活中的疾病和医疗保险类型。接下来，询问了受访者对其居住地医疗服务和健康服务的改进看法。此外，还询问了如何优先资助卫生和医疗保健。通过审查社会福利的水平、组织责任以及税收资金在不同社会福利服务上的分配来调查对社会福利的看法。还询问了受访者使用的社会保障和医疗服务是否造成经济负担。接下来，询问了与健康状况相关的问题。受访者被要求从行动能力、视力、听力、呼吸、睡眠、饮食、言语、记忆和生命功能等方面全面评估自己的健康状况。受访者还被要求评估自己的运动能力是否与所谓的正常水平相符，或者在日常生活中的运动，如行走和爬楼梯时是否存在轻微挑战，或者独立行动是否完全不可能。此外，还询问了日常生活中的常规活动、情绪、性生活以及个人能量水平。最后，在健康问题上，还询问了关于足部健康的问题。背景变量包括家庭规模、职业、性别、出生年份和居住地的类型。此外，数据中还包含了登记变量，如地区、城市群体、卫生区、2009年家庭可支配收入以及教育水平（3级ISCED分类）。