ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto

Tutkimus käsitteli Suomea, suomalaisuutta, kansallista identiteettiä ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Aluksi kysyttiin kuinka läheisiksi vastaajat tunsivat asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Seuraavaksi kysyttiin mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, että heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa. Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, mm. Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan. Vastaajilta kysyttiin kuinka ylpeitä he olivat suomalaisuudestaan ja esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät vahvojen isänmaallisten tunteiden vaikutuksia. Kysyttiin myös onko vastaaja Suomen kansalainen ja olivatko hänen vanhempansa vastaajan syntyessä Suomen kansalaisia. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat olivat kuulleet tai lukeneet unionista, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi jos järjestettäisiin kansanäänestys siitä tulisiko Suomen pysyä Euroopan unionin jäsenenä vai erota siitä. Kyselyssä on runsaasti taustamuuttujia, mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta. Puolison osalta mm. koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

本研究探讨芬兰语、芬兰民族特性、民族身份及国际互动。起初，研究旨在了解受访者对居住地、居住地区、芬兰及欧洲的亲近感。随后，研究聚焦于人们认为何种个人特质是界定芬兰人身份的关键。研究通过一系列涉及民主、国际政治影响力、经济成就、社会保障体系、体育、艺术和文学成就、军队、历史以及平等观念的断言，对受访者对芬兰的骄傲感进行了评估。在随后的断言中，广泛探讨了国家及国际层面的行动，包括保护芬兰经济、环境保护、关注芬兰自身利益、以及对外国人移居权的看法。此外，还提出了关于跨国公司、自由贸易以及国际组织和机构的断言。众多断言关注了不同种族和民族群体、移民及其文化和习俗。研究还询问了受访者对芬兰身份的自豪感，并提出了涉及强烈的爱国主义情感影响的断言。此外，还询问了受访者是否为芬兰公民，以及他们的父母在受访者出生时是否为芬兰公民。在涉及欧洲联盟的问题中，调查了受访者对欧盟的了解程度、芬兰从欧盟成员资格中获得的利益，以及即使持有不同意见，是否应遵守欧盟的决策。研究还希望了解，欧盟是否应比成员国国家政府拥有更多或更少的权力，以及如果举行全民公投决定芬兰是否应继续留在欧盟或退出，受访者将如何投票。调查中还包含了大量背景变量，包括受访者的性别、出生年份、婚姻状况、教育、职业、职业地位、常规每周工作时间、工会会员资格、雇主行业、行业、政治立场、教堂参与度、教堂或宗教社区成员资格、社会阶层、总收入、家庭总收入、家庭人口数量和年龄结构，以及受访者居住地的类型和居住地区。对于配偶，还调查了教育、职业、常规每周工作时间、雇主行业和行业。