AK5316 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Tiensuu, Frans Mikael,s. 1.10.1897 Urjalassa, viulu, mandoliini 01 Iitin Tiltu, polkka, viululla. 02 Kertojan henkilötietoja. 03 Tiensuun tila, v. 1921 itsenäistynyt torppa. 04 Venäjän ja Japanin sota v. 1904-05 ja yleislakko 1906. 05 Yksikamarisen eduskunnan saaminen. 06 Kertojan isä Juho Tiensuu 1-rivisen hanurin soittajana; 1-rivisiä hanureita Saksasta ja Venäjältä 1860-70-luvulla. 07 Viulunsoittajia: veljekset Jaakko ja Frans Järvenpää, Hermanni ja Eemil Kiviniitty, Vihtori Kalliosaari, Eevertti Lielahti. 08 Kaukanen, viulunsoittaja, joka tunsi nuotit. 09 Helanderin suvun soittajat; kaksi Iisakki Helanderin nuottivihkoa Tammisen hallussa, torvisoittokunnan nuotteja, itse sävellettyjä. 10 Ire Helander, viulunsoittaja; Helanderit töissä lasitehtaalla. 11 Lasitehtaalle tullut työväkeä Belgiasta, Italiasta ja Ruotsista. 12 Stefanus Kylänpää, harmonikansoittaja, muuttanut Kanadaan. 13 Veljekset Heikki ja Antti Ojantausta, 2-rivisen hanurin soittajia, myöhemmin 3- ja 5-rivisiä harmonikkoja. 14 Kertoja tehnyt nuorempana viulun; Järvenpään veljekset tehneet viuluja. 15 Kertojan soittoa käyty tallentamassa kertojan soittoa, kertojan soittotyyli. 16 Viulun troka ja kielet: ”viltti, altti, tenori ja paasi”. 17 Mandoliinien tulo: Stefanus Kylänpää soitti mandoliinia, kertojan veli toi mandoliinin Helsingistä v. 1918. 18 Soittaminen yhdessä Ilmari-veljen kanssa häissä ja työväentalolla, mandoliini ja viulu; rumpujen tulo käyttöön myöhemmin. 19 Polkka, mandoliinilla. 20 Valssi Metsäkukkia, mandoliinilla. 21 Jenkka Väliaikaista, mandoliinilla. 22 Valssi Neito lähteellä, viululla. 23 Hampurin polkka, viululla. 24 Hollolan polkasta, tapailua viululla, ei muistu mieleen. 25 Hollolan polkka, viululla. 26 Polkka, oma sävellys, viululla. 27 Valssin tapailua. 28 Isävainaan vanha valssi, viululla. 29 Kertojan kotitorppa Nuutajärven kartanon rajalla, Kranninkylä ja Kranninjärvi eli Valajärvi. 30 Etu-Krannin ja Perä-Krannin torpat, koko kylän kartanon torppia ja mäkitupia. 31 Järvenpään torppa, Kalle ja Agata Järvenpää. 32 Etu-Krannin isäntä Juho Kranni ja hänen vaimonsa Annastiina. 33 Kylässä noin 70 asukasta; taksvärkkäreitä tekemässä torppien päivätöitä kartanoon, esim. Etu-Krannilla 4 päivää viikossa. 34 Hiiliä ja tuohia kartanoon osana torppien vuokraa. 35 Juho Krannin isä Aatami Kranni; Perä-Krannin isäntä ja emäntä. 36 Suurimmilla torpilla 30 hehtaaria peltoa; torppien metsänkäyttöoikeus. 37 Lehmien rehun hautominen kuumalla vedellä, puunkulutus. 38 Etu-Krannin pojat ja tyttäret. 39 Pränni eli karjakeittiö; paljon lainasanoja ruotsista. 40 Viinan kotipoltto lakkautettu 1866, kieltolain aikana viinanpoltto yleistä. 41 Viinanpolttajat kylässä, keskinäinen kateus ja ilmianto. 42 Kartanoon viedyt hiilet seppää varten. 43 Kartanon vanhojen torppien turve- ja tuohikatot. 44 Kattopäreiden tulo käyttöön, käsipärehöylä. 45 Kranninkylästä. 46 Janne Salberg eli Kuoppalan Janne, kuuluisa noita, varastettujen tavaroiden löytäjä, tuohitöiden tekijä. 47 Kuoppalan Jannen mökin teko Jallinojan maalle. 48 Kuoppalan Jannen tyttären suku, Riuttan sekatavarakauppa. 49 Rahakukkaron varastaminen ja palauttaminen, Kuoppalan Jannen selvittämä tapaus. 50 Kuoppalan Janne parantajana, noituutta mukana, esim. hammassäryn vieminen puunkoloon. 51 Noitien käyminen navetoissa juhlapyhäöinä, karvojen leikkely lehmistä. 52 Kirnunmännän työntely naapurin navetan luukusta, loitsu ”Sulle vesi, mulle voi”. 53 Kiertelevät vanhukset tarinoiden kertojina, Puskialan Heikin kertoma tarina renkipojasta ja vasikalla ratsastavasta noidasta. 54 Puskialan Heikki eli Sokee-Kalle eli Valtion puhemies, tarinoiden kertoja, kulkija. 55 Puskialan Heikin kertoma tarina erään piian naimataiasta: kaivon kiertäminen juhlayönä väärään suuntaan. 56 Naimataiat: alastomana ruismaahan juhannusyönä. 57 Heinuunkoski, kulkija ja tarinankertoja, hänen tarinansa matkasta ilmalaivalla kenraalikuvernööri Seynin kanssa.