Suomi 2004: kulutus ja elämäntapa uuden vuosituhannen vaihteessa

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten elämäntapoja ja kulutustottumuksia kysymyksin nykyhetkestä sekä viiden vuoden takaisesta tilanteesta, että myös tulevaisuuden odotuksista. Vastaajien kulutusta ja elämäntapaa tiedusteltiin suhteessa 'keskiarvokuluttajaan' sekä kysyttiin kulutukseen liittyviä asenteita. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin omaa sekä puolison koulutusta, ammattia, toimeentuloa sekä arkipäivien tavallista viettotapaa. Lisäksi elämäntilannetta pyydettiin arvioimaan (esim. ammatillinen ja sosiaalinen asema) sekä myös kulutuksen painottumista kysyttiin lukuisin eri kulutustuottein. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös ajan puutteen vaikutusta niin kulutukseen kuin palkka- tai kotitaloustyön laatuun. Vastaajilta tiedusteltiin, mitkä asiat ja kulutushyödykkeet he kokevat välttämättömiksi sekä mitä he tekisivät enemmän, jos heillä olisi siihen varaa. Vastaajien kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä asenteita kysyttiin myös väitelausein kuten "Käyn paljon ulkona syömässä'. Vastaajien toimintaa arkielämässä kysyttiin pyytämällä arvioimaan omaa toimintaa sekä asenteita erilaisissa kuvitteellisissa tilanteissa, jotka liittyivät esimerkiksi perheeseen tai työhön. Lisäksi vastaajien yhteenkuuluvuuden tunnetta kysyttiin suhteessa erilaisiin yhteisöihin (esim. asuinyhteisö). Myös vastaajien käsitystä omasta sukupolvesta sekä poliittisia ideologioita tiedusteltiin. Myös vastaajien riski-, epävarmuuden sekä turvallisuuden kokemuksia tiedusteltiin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan muun muassa rakkauden, aineellisen hyvinvoinnin sekä taloudellisen tasa-arvon tärkeyttä omassa elämässä. Tämän lisäksi kysyttiin kokemuksia esimerkiksi oman asuinympäristön tai kansainvälistymisen aiheuttamasta turvallisuuden tai vaihtoehtoisesti turvattomuuden tunteesta. Myös erilaisia riskitekijöitä kyseltiin niin suhteessa omaan elämään, kuin myös yhteiskuntaan (esim. terrorismi, työttömyys). Lisäksi kysyttiin vastaajien omia, sekä kotitalouden tuloja, menoja, säästöjä ja lainoja. Taustatietoina olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, asumismuoto- sekä alue, perhetilanne, kotitalouden koko sekä lasten määrä.

本研究通过对芬兰居民的生活方式与消费习惯进行问卷调查，从当前状况及五年前的状况，以及对未来预期的视角进行了全面分析。调查内容涵盖了受访者及其伴侣的教育背景、职业、收入以及日常消费模式，并就消费态度进行了探讨。起初，调查者询问了受访者及其伴侣的教育、职业、收入以及日常消费习惯。此外，还要求受访者评估其生活状况（例如职业和社会地位），并针对多种消费产品询问了消费倾向。调查者还请受访者评估时间短缺对消费、薪酬或家务质量的影响。调查者还询问了受访者认为哪些事物和消费品是必需的，以及如果他们有足够的资源，会进行哪些消费。此外，还通过假设性陈述，如‘我经常外出就餐’，来询问受访者关于消费和生活方式的态度。调查者还要求受访者评估在不同假设性情境下的自身行为和态度，这些情境涉及家庭或工作等领域。此外，还调查了受访者对所属社区的感觉。调查还涉及受访者对自己这一代人的看法以及政治意识形态。同时，还调查了受访者对风险、不确定性和安全感的体验。调查者还请受访者评估爱情、物质福祉和经济平等在其生活中的重要性。此外，还询问了受访者对自己居住环境或全球化带来的安全或相反的不安全感的体验。还调查了各种风险因素，包括个人生活和社会（例如恐怖主义、失业）中的风险因素。此外，还询问了受访者的个人收入、家庭支出、储蓄和贷款。背景信息包括性别、出生年份、居住方式、地区、家庭状况、家庭规模以及子女数量。