AK5070 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Löytynoja, Elina o.s. Päivärinta,s. 6.9.1899 42 Nauriskeiton keittäminen; nauriin kuvailua. 43 Ohrajauhoista tehty pepu, arkiruoka. 44 Punaisen heran tekeminen. 45 Kampsupaistin tekeminen verestä; kampsujen eli leipien säilyttäminen jyvälaarissa homehtumisen estämiseksi. 46 Verimakkaroiden teko ja niiden paistaminen kattopäreiden päällä. 47 Makkaroiden syöminen laskiaisena, ohrapuuro ja soppa jouluruokana; kertoja ei muista vietetyn Martin tai Tuomaan päivää. 48 Huituvellin teko kirnupiimästä. Löytynoja, Joosua,Aukustinpoika s. 8.8.1897 Ylivieskan Raudaskylässä 01 Kertojan henkilötietoja. 02 Kertojan vanhemmat, kertoja maanviljelijä, kotitalo Mäkelä, asuminen vanhustentalossa. 03 Kertojan lukeutuminen herännäisiin, isä Aukusti Löytynoja veisaaja, ollut veisuuopissa Anna-Liisa Ojan luona Nivalan Välikylässä. 04 Nainen ei koskaan ruumiilleveisaaja; kertojan setä Juho Löytynoja veisaaja. 05 Kertojan setä Ville Haikara, ent. Löytynoja, veisaaja Nivalasta, maanomistaja. 06 Kertoja ja hänen veljensä veisanneet ennen, kertojan veli Ville Löytynoja, kuollut 1960-luvulla. 07 Kertojan kuolleet sisarukset. 08 Yleensä kuolleelle veisaamaan otettu vieras veisaaja. 09 Johanna Varjoniemi Nivalasta, veisaaja. 10 Veisaajat Sievert ja Arvi Ruuttunen. 11 Antti Vissanen Välikylästä, vakituinen puhuja seuroissa, Herättäjäyhdistyksen matkapuhuja. 12 Vanhan virsikirjan käyttö ennen, Siionin virsikirjan käyttö ja vanhan virsikirjan pois jääminen. 13 Raudaskylässä kauempaakin tulleita puhujia; Arvi Lundgren Etelä- Pohjanmaalta, saarnaaja. 14 Juha Malkamäki, puhuja; kertoja ei muista puhujia Kalajoen puolelta. 15 Kalajoen käräjät. 16 Sakkorahojen kerääminen seuroista. 17 Virrenveisuun merkitys herännäiskansalle, virrenveisaajan valitseminen puheiden mukaan. 18 Saattovirren valitseminen. 19 Maan kääntäminen hevosen avulla. 20 Maan parantaminen karjanlannalla ja apulannalla, savisen maan parantaminen mudalla eli muralla, sen ajaminen tunkiolle. 21 Happamen mudan levittäminen pelloille. 22 Saven ajaminen muraiselle maalle. 23 Hyvän saven tunnusmerkit: kuparinvärinen parasta. 24 Kydön polttaminen, kytömaiden sijainti: Raudasneva, Löytynneva. 25 Kytöä ei poltettu kertojan nuoruudessa; sivulampareiden kydöttäminen ja ohran kylvö niihin. 26 Entisajan tiet. 27 Taloilla tieosuuksia eri kylissä, teiden kunnostaminen ja nimismiehen tarkastuksen odottaminen. 28 Nimismiehen tarkastuskäynnit teillä yleensä kevätkesästä, syynin kuuluttaminen kirkossa. 29 Hiekan levittäminen tielle. 30 Raudaskylän ja Sievin välinen huono tie. 31 Ei erityisiä talviteitä. 32 Kertoja ei muista oltermanneja Raudaskylässä. 33 Suurempien talojen isännät johtohenkilöitä, kertojan kotikylällä ei seksmanneja. 34 Kylänvanhimmaksi valitun vastaaminen kinkereillä papin kysymyksiin. 35 Kertoja ollut Isollakoskella kylänvanhimpana, Isollakoskella kylänvanhin aina viime vuosiin saakka. 36 Herännäisten suhtautuminen urheiluun. 37 Vattenhuusi, hoitopaikka jossa suurten nälkävuosien aikana kuoli paljon ihmisiä. 38 Kemiläisen naisen kuolema saatuaan ruokaa kahden viikon syömättömyyden jälkeen. 39 Kertojan kotona viljavat pellot. 40 Pettuleivän syöminen; veren tulo ulosteiden mukana sekalaisen leivänsyömisen seurauksena. 41 Nauriin kylväminen suolle.