Perhebarometri 2018: perhepolitiikka

Väestöliiton vuoden 2018 Perhebarometrissa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä perhepolitiikasta, syntyvyyteen liittyvistä teemoista ja perheisiin kohdistuvista sosiaalietuuksista. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja lastenhankintaa sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Samoja kysymyksiä on esitetty vuosien 2010, 2014 ja 2018 perhebarometreissa. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä esimerkiksi, kuinka monta lasta hänellä on. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä kysyttiin ruutumedian käytöstä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi näkemyksiä perheiden eduista ja palveluista sekä verovarojen kohdistamisesta. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin ihanteellista lapsilukua. Vastaajalta kysyttiin myös suunnitteleeko hän hankkivansa lapsia tai vaihtoehtoisesti lisää lapsia. Jos vastaaja kertoi, että ei suunnittele lastenhankintaa, häneltä kysyttiin, missä määrin erinäiset luetellut asiat vaikuttavat tähän päätökseen. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin näkemystä lapsilisän tasosta, vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä hoitorahan määrästä. Seuraavaksi tiedusteltiin, mitkä asiat vaikuttivat nuorimman lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisen haasteellisina nuorimman lapsen syntymän yhteydessä. Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin, onko vastaaja joutunut viime aikoina tinkimään erilaisista omista tai koko perheen menoista. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta, miten isien vanhempainvapaiden käyttöä tulisi edistää ja minkä ikäisenä lapsi on valmis menemään kodin ulkopuoliseen hoitoon. Vastaajan tuli myös arvioida, minkä takia yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lapsia lainkaan. Lopuksi vastaajalta kysyttiin mielipiteitä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista, verotusmalleista ja siitä, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lasten ja lastenlasten lukumäärä, taloudessa asuvien lasten iät, kotitalouden henkilömäärä, omat ja kotitalouden bruttovuositulot, pääasiallinen toiminta ja ammattiryhmä.

在芬兰人口协会于2018年发布的年度《家庭晴雨表》调查中，深入探讨了芬兰民众对家庭政策、与生育相关主题以及针对家庭的各项社会福利的看法。调查内容涵盖育儿家庭的福利、税收、父母身份、生育决策以及工作与家庭生活的平衡。这些问题在2010年、2014年和2018年的《家庭晴雨表》调查中均有涉及。调查伊始，通过询问受访者的生活状况，例如其子女数量，来绘制其生活图景。若受访者有未成年子女，则会询问其对于屏幕媒体使用的情况。此外，还向受访者征询对家庭福利和服务的看法，以及税收分配的观点。随后，调查者进一步询问了受访者理想中的子女数量。受访者还被问及是否有计划生育子女或增加子女数量。若受访者表示没有生育子女的计划，则会进一步了解影响其决策的诸多因素。接着，调查者询问了受访者对儿童津贴水平的看法、父母和护理假期的时长以及护理津贴的数额。随后，调查内容转向影响最小子女出生的因素，以及受访者认为在最小子女出生时特别具有挑战性的方面。接下来，调查者询问了受访者是否在近期不得不在个人或整个家庭的支出上进行妥协。此外，还询问了受访者对主观日托服务范围的看法、如何促进父亲利用父母假、以及儿童何时可以开始接受家庭以外的照顾。受访者还需评估为何越来越多的芬兰人选择将生育子女的时间推迟，或者根本不生育子女。最后，受访者被询问对提议的家庭假期改革、税收模式以及国家在促进芬兰家庭和儿童福祉方面所取得成就的看法。背景变量包括受访者的性别、出生年份、居住地区、婚姻状况、教育程度、子女和孙子女的数量、家庭中居住子女的年龄、家庭人口数量、个人和家庭的总收入、主要活动和职业群体等。