ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto

Tutkimuksen teemoina ovat suomalaisuus sekä suhtautuminen omaan maahan ja maahanmuuttajiin. Kansalliseen identiteettiin liittyen kysyttiin ensin, mikä erilaisista ryhmistä kuvaisi vastaajaa hänen mielestään parhaiten ja kuinka läheiseksi itselleen hän tuntee asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajalta kysyttiin myös kuinka ylpeä hän on demokratian toimivuudesta Suomessa, Suomen kansainvälisestä poliittisesta vaikutusvallasta, sosiaaliturvajärjestelmästä, armeijasta ja historiasta sekä saavutuksista tieteessä ja teknologiassa, taloudessa,tasa-arvossa, urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin, joiden avulla kartoitettiin mielipiteitä Suomesta, Suomen suhteesta muihin maihin, kansainvälistymisestä, maahanmuuttajista sekä siitä, mitä suomalaisuus tarkoittaa. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja Suomen kansalainen, olivatko hänen vanhempansa hänen syntymähetkellään Suomen kansalaisia, pitäisikö Suomessa syntyneiden lasten saada Suomen kansalaisuus, pitäisikö suomalaisen vanhemman ulkomailla syntyneen lapsen saada Suomen kansalaisuus, tulisiko laillisten maahanmuuttajien saada samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla on ja tulisiko Suomen ryhtyä voimakkaampiin toimiin laittoman maahanmuuton estämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin vielä kuinka ylpeä vastaaja on siitä, että on suomalainen ja mitä kieltä vastaajan kotona useimmiten puhutaan. Euroopan yhdentymiseen liittyen kysyttiin kuinka paljon vastaaja tietää Euroopan unionista, hyötyykö Suomi vastaajan mielestä EU:n jäsenyydestä, pitääkö Suomen noudattaa EU:n päätöksiä vaikka olisikin niistä eri mieltä, pitäisikö EU:lla olla enemmän tai vähemmän valtaa kuin kansallisilla hallituksilla ja jos nyt järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, äänestäisikö vastaaja jäsenyyden vai eroamisen puolesta. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikottainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikottainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

本研究的主题聚焦于芬兰民族特性及其对本国及移民的态度。首先，针对国民身份认同，研究者询问受访者认为哪种群体最能代表他自己，以及他对自己居住地、居住省份、芬兰以及欧洲的亲近程度。此外，还探讨了哪些特质被视为定义芬兰人的关键因素。受访者还被问及对芬兰民主制度的运行、芬兰在国际政治中的影响力、社会保障体系、军队、历史以及在科学、技术、经济、平等、体育、艺术和文学等领域的成就的自豪感。受访者还被要求对一系列陈述发表意见，以描绘对芬兰、芬兰与其他国家关系、国际化、移民以及芬兰民族身份的见解。此外，还询问了受访者是否为芬兰公民，其父母是否在出生时即为芬兰公民，芬兰出生的孩子是否应获得芬兰国籍，芬兰公民在国外出生的孩子是否应获得芬兰国籍，合法移民是否应享有与芬兰公民相同的权利，芬兰是否应采取更强烈的措施来阻止非法移民，以及受访者对自己身为芬兰人的自豪感以及在家中最常使用的语言。关于欧洲一体化，研究者还询问了受访者对欧洲联盟的了解程度，芬兰作为欧盟成员是否受益，芬兰是否应遵守欧盟的决定即使存在分歧，欧盟是否应拥有比国家政府更多的权力，以及如果举行关于欧盟成员资格的全民公决，受访者是否会支持保留成员资格还是退出。背景变量包括受访者的性别、出生年份、婚姻状况、教育水平、职业、职业地位、每周工作时间、工会会员资格、雇主行业、领域、政治立场、宗教参与、宗教或信仰团体成员身份、社会阶层、总收入、家庭总收入、家庭成员数量和年龄结构、受访者居住地的类型和省份，以及配偶的教育水平、职业、每周工作时间、雇主行业和领域。