AK5056 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Päivärinta, Maria Fredrika o.s. Salmela,s. 11.7.1900 Ylivieskassa 01 Musiikinharrastus kertojan nuoruudessa. 02 Kanttori Antti Koskela, kovaääninen laulaja; Koskelan valitseminen, kasku kanttorin valinnasta sen mukaan, kenen ääni pitemmälle kuuluu; Koskela kanttorina kuolemaansa saakka. 03 Savelan nuorisoseuran kuoro ja opettaja Savolainen, opettaja Räsäsen rouva ja Aili Kiiskilä kuoronjohtajina. 04 Kertoja yli 40 vuotta kuorossa, myös Helsingissä asuessaan. 05 Kertojan miehen viulunsoittoharrastus, opiskelu Helsingin konservatoriossa. 06 Kertoja miehensä kanssa Aili Kiiskilän kuorossa, kertojan mies Ilmari Päivärinta, vaihdemiehenä Helsingissä, k. v. 1938; kertojan ja hänen miehensä kuorovaiheita, tulo Aili Kiiskilän kuoroon. 07 Paikallinen kanttori. 08 Opettaja Haapakosken kuoro, kuorolaisten retki Ouluun. 09 Kuoro Joensuussa laulujuhlilla. 10 Jaakko Savela, harmonikansoittaja Savelan kylästä; Jaakko Savelan vaimo triangelinsoittajana. 11 Nuuti Säily, viulunsoittaja Raudaskylältä. 12 Kertojan miehen perustama orkesteri, jossa soittivat Lauri Kajaus, Vähälä ja Pohjalan veljekset. 13 Kanteleensoitto Ylivieskassa: kantelepiiri kansalaisopistossa, kertojan kotona kantele; Efraim Kilpinen, kanteleentekijä Kalajoelta. 14 Nuorisoseuran iltamissa kantele-esityksiä; kirkonkylässä työväenyhdistys, Raudaskylällä nuorisoseura. 15 Kertojan mies rakentanut kaksi viulua, kertojan lanko Jooseppi Päivärinta viulunsoittaja Helsingissä. 16 Kertojan miehen tekemien viulujen nykyinen olinpaikka. 17 Nykyinen kanttori Tuomo Nikkola. 18 Kertoja ei muista virsikanteletta käytetyn. 19 Ennen vapaussotaa Ylivieskassa oleillut venäläinen varusväki. 20 Vapaussodan aikaisia tapahtumia Ylivieskassa: punaisia aseenetsijöitä Kokkolasta, Nivalan suojeluskunta apuun. 21 Vöyrin sotakoulu, vöyriläiset Ylivieskaan ja Ouluun, josta punaiset lähteneet, radan katkaiseminen. 22 Työväentalo punaisten majapaikkana, suojeluskunnan toimittama punaisten pidätys ja yhden punaisen ampuminen rautatieasemalla. 23 Kertojan kotona ei nälänhätää, leivänpyytäjien käyminen kertojan kotona, kaikille annettiin; leivänjakelupisteitä. 24 Nykyisen museon paikalla 1860-luvulla "vattenhuusi", jossa nälkiintyneet saivat maata oljilla; kertojan äiti kertonut nälänhädän kauheuksista. 25 Kertoja ei muista Ylivieskassa olleen laulujen tai runojen tekijöitä; Nietti-Jussi, lauluntekijä Haapavedeltä, hänen laulunsa henkilöihin kohdistuvia pilkkalauluja. 26 Vapaussodan aikana Kokkolaan viattomiakin ammuttavaksi. 27 Hautamäen seppä Kankaan asemalla, Taavetti Hamarin ja Hautamäen sepän työskentely yhdessä. 28 Puuseppiä Ylivieskassa: Taneli Kuokkamaa. 29 Savelassa mies, joka korjasi ja laittoi rukkeja. 30 Aukusti ja Mikko Perkkiö, tunnettuja maalareita, Mikko Perkkiön ootraamisen eli kuviomaalaamisen taito. 31 Saarelan kellosepät kolmessa polvessa. 32 Teljalan mummu lapsenpäästäjä; Pietari Päivärinta sairaiden hoitajana. 33 Ammattikutojia paljon, silmikonkutojia; Eeva Äkkilä tunnettu silmikonkutoja. 34 Kansalaisopistossa nykyisin silmikonkudontaa; silmikon kutominen hidasta, paikalliseen silmikkomalliin ei saanut sotkea muita värejä punaisen ja mustan lisäksi. 35 Vaaramaan mummu Kantokylällä roitien kutoja, roitien teko sängynpeitteiksi, nykyään myös kansalaisopistossa. 36 Pajala Raudaskylällä silmikoiden kutoja; Suoma Haapakoski, kutoja nuoremmassa polvessa. 37 Tinuri-Einari. 38 Immonen, pannujen tinaaja; Immosen poika Erkki Immonen jonkin verran myös tinannut. 39 KivenhakkaajiaYlivieskassa, katukivien kuljetus Ouluun; kivenhakkaaja Mikko Kivi, hakannut hautakivien koristeita., kiviliikkeen omistaja Sulo Anttila. 40 Ylivieskassa kaksi hautakiviveistämöä.