AK5259 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Larvas, Kyllikki,s. 14.6.1906 01 Kertoja lottana talvisodan aikana Kannaksella, marras-joulukuussa 1939 ei nukuttu. 02 Rintamalla laitetut ruoat: hernekeitto, lihakeitto, kastike ja perunat, juomana vesi. 03 Kertojan sijoituspaikka Pölläkkälän Salmenkaita, lottien muonituspaikkaan ruokatarpeet rajatoimistosta Luumäeltä. 04 Salmenkaidan sorruttua siirtyminen Vuosalmelle, Äyräpään sillanpääasema, pioneerit. 05 Rintaman siirtyminen, muonituslottien sijoituspaikan vaihto usein, pommitukset. 06 Ei pommisuojaa, ruokatarpeiden peittely, sisään tullut kranaatinkappale. 07 Desantit Salmenkaidassa, kolme desanttia ruokajonossa. 08 Kertoja Vuoksenrannassa rauhan tullessa 13.3.1940, sieltä Antrean kautta pois. 09 Ruokolahdella ja Luumäellä 500 miestä muonitettavana, 4 lottaa muonittajina, mies puiden ja veden hankkijana. 10 Rintamalla ruoanlaittoa melkein tauotta, ruoka-aineiden riittäminen ja muonan haku. 11 Talvisodan jälkeen työssä lottien hoitamassa täyshoitolassa Yyterissä, sitten Luumäellä, jossa rakennettiin korsuja. 12 Jouluksi kotiin, kirkkoherran pyynnöstä koulukeittolaan työhön. 13 Paluu lottatyöhön Yyteriin, sieltä kesäkuussa 1941 Vuoriniemeen, kenttäsairaala Simpeleen Peruspohjassa. 14 Kenttäsairaalan muutto Ilmeen poikakotiin, tilojen siivoaminen vihollisen jäljiltä. 15 Seuraavaksi Räisälään ja sieltä Kiviniemeen, kertoja palveluksessa jatkosodan päättymiseen asti. 16 Joukkojen mukana pohjoiseen Aavasaksalle asti muonitustehtävissä. 17 Lottatoiminnan loppuminen, isänmaan palveleminen parasta lottatyössä. 18 Lottatyön vaikeuksista suurin ruokapula, ruokatavaroiden hankkiminen Pomarkusta; huolenpito pomarkkulaisista pojista. 19 Suhtautuminen kertojan lottatyöhön. Kerola, Uuno Nestor,s. 23.12.1914 Pomarkussa, ylipostimies 20 Kertojan henkilötietoja, 33 vuotta postimiehenä. 21 Kertoja isätön, äiti Kankaanpäästä. 22 Kertojan uskonnollisuus, kirkossa käyminen lapsesta asti. 23 Uusherätyksen seuroissa käyminen, parannuksen teko vanhoillislestadiolaisten seuroissa 18-vuotiaana. 24 Vanha saarnaaja Pauli Rantala Oulaisista. 25 Ensimmäisten seurojen pitopaikka, kauppiaspariskunta niiden järjestäjänä. 26 Vallisen Kaisa, vanha uskovainen kertojan opastajana, kuoli 101-vuotiaana v. 1949. 27 Vallisen Kaisan lapset, nuorimman pojan vaimon parannuksen teko ja heidän lastensa hengellinen tila. 28 Saarnamiehet Vallinen, Kaseva ja Hellman. 29 Nikkari ja maalari Iisakki Kasevan tekemät huonekalut. 30 Naisia ei saarnaajina. 31 Porilaisia puhujia, lestadiolaisten väheneminen Pomarkussa. 32 Heikki Hellmann, saarnaaja Pomarkun kylästä, kuoli v. 1946. 33 Seurojen pito Savon ja Tervamäen taloissa, myöhemmin Peltomaan talossa. 34 Peltomaan talon väki uskoon 1930-luvulla, vanha emäntä ja hänen miehensä veli Arvo Peltomaa. 35 Pohjoisesta tulleet saarnaajat: Pylkäs, Markuksela, Niemikorpi, Paaso. 36 Vierailleet papit, rovasti Pentikäinen ja hänen poikansa Samuli Pentikäinen. 37 Kristilliset lehdet Päivämies, Siionin lähetyslehti ja Siionin kevät. 38 Vierailleet saarnaajat Eino Paaso ja Onni Elomaa. 39 Pomarkun Rauhanyhdistys perustettu 1939, ohjeet saarnaajien palkkioista keskusyhdistykseltä, aiemmin kolehti matkakorvaukseksi puhujille. 40 Saarnaajat Väinö Polvi ja Heikki Saari Ylivieskasta. 41 Saarnoissa pääpaino parannuksessa ja syntien anteeksiantamuksessa. 42 Uskovaisten vanhempien tyttärien parannuksen teko hiljattain. 43 Synnin saarnaaminen syntinä, televisiota ei hyväksytä; jatkuva taistelu syntiä vastaan. 44 Vanhan Testamentin käyttö sananjulistuksessa, pappi Aarne Vasunta Kajaanista käyttänyt sitä paljon. 45 Arkkilaulujen, virsikirjan, Siionin laulujen ja vanhan virsikirjan käyttö. 46 Virsi 528, aamuvirsi ”Sua kiitän Jumalani, kun yöllä suojelit”. 47 Siionin laulu 24 ”On lepopaikka suloinen laitettu Golgatall’”. 48 Kertojan vaimon Amanda Kerolan muistotilaisuus. 49 Ruumiille veisaaminen, ulosveisuu, kertoja veisaajana myös haudoilla. 50 Vallisen mummun siunaustilaisuus, kertojan veisaaminen haudalla. 51 Siionin laulu 170 ”Oi iloitsemaan tulkaa te, jotka päällä maan”.