Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: välittäjäorganisaatiot

Kysely on osa laajempaa Suomen innovaatiojärjestelmää arvioivaa INNOEVAL-tutkimusta. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten alueellisten välittäjäorganisaatioiden mielipiteitä Suomen innovaatiojärjestelmästä. Aluksi vastaajat antoivat arvosanan Suomen innovaatiojärjestelmälle tällä hetkellä ja viisi vuotta sitten, sekä arvioivat, minkä arvosanan innovaatiojärjestelmä saisi viiden vuoden päästä. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat, millaisen kokonaisuuden julkiset toimijat muodostavat innovaatiojärjestelmässä, ja kuinka tärkeinä he pitävät lueteltuja julkisia toimijoita oman organisaationsa kannalta. Mainittuja toimijoita ovat mm. Tekes, Sitra ja Suomen Akatemia. Vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, onko Suomen innovaatiopolitiikka enemmän teknologiavetoista vai käyttäjälähtöistä. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko yliopistot ja tiedekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut sekä julkiset tutkimuslaitokset suoriutuneet hyvin luetelluista tehtävistä (kansainvälinen huippututkimus, tutkimus kotimaisiin tarpeisiin, osaajia kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin ja osaajia paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin). Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipide innovaatiojärjestelmän onnistumisesta kasvuyrittäjyyden edistäjänä. Lisäksi haluttiin tietää, kokevatko vastaajat, että innovaatiopolitiikalla hoidetaan myös aluepoliittisia tavoitteita, sekä onko kansallisen tason innovaatiopolitiikka yhtä tehokasta Suomen eri alueilla. Vastaajat kertoivat, kuinka tärkeää kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat heidän organisaationsa toiminnassa, minkä jälkeen heille esitettiin väittämiä mm. yliopistouudistuksen, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja sektoritutkimuslaitosten mahdollisen uudistamisen vaikutuksista innovaatiojärjestelmään. Kyselyssä haluttiin tietää, millaisia palveluita, kuten rahoitusta, neuvontaa ja kansainvälisen liikkuvuuden edistämistä, organisaatiot tarjoavat muille innovaatiojärjestelmän toimijoille. Vastaajat kertoivat myös, kokevatko he, että muut julkiset ja yksityiset toimijat tarjoavat samanlaisia palveluita ja onko yhteistyö palveluntarjoajien kesken sujuvaa. Edelleen haluttiin tietää, kuinka suuri osa organisaation Suomen henkilöstöstä on suorittanut yliopisto- tai tiedekorkeakoulututkinnon, tai teknisen yliopisto- tai tiedekorkeakoulututkinnon. Lisäksi haluttiin tietää, ketkä ovat organisaation rahoituksen tai palveluiden pääasialliset käyttäjät. Vastaajat arvioivat myös innovaatiojärjestelmää yksityisen yritys- ja innovaatiotoiminnan edistämisen näkökulmasta, sekä kertoivat, mitkä ovat organisaation rahoituksen lähteet. Lopuksi kysyttiin, millä tavalla organisaatio on reagoinut kesäkuussa 2008 julkaistuun kansalliseen innovaatiostrategiaan, ja edellyttääkö strategia vastaajien mielestä muutoksia organisaation toiminnassa.

本调查作为评估芬兰更广泛创新体系（INNOEVAL研究）的一部分，旨在探究芬兰地方性中介组织对于芬兰创新体系的看法。调查伊始，受访者对当前及五年前的芬兰创新体系进行了评分，并对未来五年的预期评分进行了预测。随后，受访者评估了公共部门在创新体系中所构成的总体框架，并就其对自身组织而言，哪些公共部门的重要性尤为突出。所述公共部门包括但不限于芬兰技术发展局（Tekes）、芬兰创新基金（Sitra）和芬兰科学院（Suomen Akatemia）。受访者还分享了他们对芬兰创新政策是否更侧重于技术驱动或用户导向的观点。接着，调查询问了高等教育机构、高等职业教育机构和公共研究机构是否出色地完成了所列任务（包括国际顶尖研究、针对国内需求的研究、满足国际商业需求的专业人才以及满足地方产业需求的专业人才）。调查进一步探究了受访者对创新体系在促进创业增长方面的成功看法。此外，还旨在了解受访者是否认为创新政策同时服务于区域政策目标，以及国家层面的创新政策在芬兰不同地区是否具有同等效力。受访者还描述了国家及国际网络对其组织运作的重要性，并就高等教育改革、战略重点领域集中和行业研究机构的潜在改革对创新体系影响的论断进行了评估。调查还旨在了解组织为创新体系其他参与者提供的服务类型，例如融资、咨询和国际流动性的促进。受访者还分享了他们认为其他公共和私营部门提供的服务是否类似，以及服务提供商之间的合作是否顺畅。此外，调查还旨在了解组织中具有大学或高等职业教育背景的芬兰员工比例，以及谁是组织资金或服务的主要使用者。受访者还从私营企业和创新活动的促进角度评估了创新体系，并说明了组织的资金来源。最后，调查询问了组织如何响应2008年6月发布的国家创新战略，以及受访者是否认为该战略需要对其运作进行相应调整。