Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: yritykset

Kysely on osa laajempaa Suomen innovaatiojärjestelmää arvioivaa INNOEVAL-tutkimusta. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten yritysten mielipiteitä Suomen innovaatiojärjestelmästä. Aluksi vastaajat antoivat arvosanan Suomen innovaatiojärjestelmälle tällä hetkellä ja viisi vuotta sitten, sekä arvioivat minkä arvosanan innovaatiojärjestelmä saisi viiden vuoden päästä. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat, millainen rooli julkisilla toimijoilla on innovaatiojärjestelmässä, ja kuinka tärkeinä he pitävät lueteltuja julkisia toimijoita oman yrityksensä kannalta. Mainittuja toimijoita ovat mm. Tekes, Sitra ja Suomen Akatemia. Vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, onko Suomen innovaatiopolitiikka enemmän teknologiavetoista vai käyttäjälähtöistä. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko yliopistot ja tiedekorkeakoulut, ammattikorkeakoulut sekä julkiset tutkimuslaitokset suoriutuneet hyvin luetelluista tehtävistä (kansainvälinen huippututkimus, tutkimus kotimaisiin tarpeisiin, osaajia kansainvälisen liiketoiminnan tarpeisiin ja osaajia paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin). Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipide innovaatiojärjestelmän onnistumisesta kasvuyrittäjyyden edistäjänä. Lisäksi haluttiin tietää, kokevatko vastaajat, että innovaatiopolitiikalla hoidetaan myös aluepoliittisia tavoitteita, sekä onko kansallisen tason innovaatiopolitiikka yhtä tehokasta Suomen eri alueilla. Vastaajat kertoivat, kuinka tärkeää kansalliset ja kansainväliset verkostot ovat heidän organisaationsa toiminnassa, minkä jälkeen heille esitettiin väittämiä mm. yliopistouudistuksen, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja sektoritutkimuslaitosten mahdollisen uudistamisen vaikutuksista innovaatiojärjestelmään. Seuraavaksi selvitettiin, mistä yrityksen tulot pääosin tulevat, ja mikä on yrityksen pääasiallinen asema toimitusketjussa. Vastaajille lueteltiin asioita kuten yleinen myönteinen suhtautuminen riskinottoon ja kannustava yritys- ja pääomaverotus, ja kysyttiin, kuinka tärkeitä ne ovat yrityksen toiminnan kannalta. Vastaajat arvioivat myös innovaatiojärjestelmää yksityisen yritys- ja innovaatiotoiminnan edistämisen näkökulmasta, sekä kertoivat mielipiteensä siitä, kuinka tehokkaana tapana kasvattaa kasvuyrityksen määrää he näkisivät voittoihin ja voitonjakoihin kohdistuvat verohelpotukset. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä yritysten innovaatiotoiminnasta: onko yritys harjoittanut innovaatiotoimintaa viimeisen kolmen vuoden aikana, kuinka tärkeitä luetellut suomalaiset ja ulkomailla sijaitsevat toimijat ovat yrityksen innovaatiotoiminnan kannalta, ja millainen rooli loppukäyttäjillä on yritysten innovaatiotoiminnassa. Lopuksi kysyttiin, onko jokin yrityksen keskeinen investointihanke tai muu projekti lykkääntynyt tai peruuntunut rahoitusmarkkinakriisin johdosta.

本调查是针对芬兰更广泛创新体系评估的INNOEVAL研究项目的一部分。调查旨在了解芬兰企业对芬兰创新体系的看法。首先，受访者对当前及五年前的芬兰创新体系进行了评分，并预测五年后该体系将获得的评分。随后，受访者评估了公共参与者在创新体系中的角色，并就他们认为的重要公共参与者对自身企业的影响进行了评定。所提及的参与者包括如Tekes、Sitra和芬兰科学院等。受访者还表达了对芬兰创新政策是更侧重于技术驱动还是用户导向的看法。接着，调查询问了大学和高等研究学院、应用科技大学以及公共研究机构是否在列举的任务中表现良好（包括国际顶尖研究、满足国内需求的研究、满足国际商业需求的专业人才以及满足地方产业需求的专业人才）。调查还探讨了受访者对创新体系在促进创业增长方面的成功看法。此外，还试图了解受访者是否认为创新政策同时也处理区域政策目标，以及国家级创新政策在不同芬兰地区是否具有同等效力。受访者分享了他们认为国内外网络对自身组织运营的重要性，随后他们对诸如大学改革、战略尖端能力集中和行业研究机构的潜在改革对创新体系的影响等论断进行了评估。接下来，调查探究了企业收入的主要来源，以及企业在供应链中的主要地位。受访者被列举了诸如普遍对风险承担的积极态度和鼓励性的企业及资本税收政策等事项，并询问了这些事项对企业运营的重要性。受访者还从私营企业和创新活动促进的角度评估了创新体系，并分享了他们对如何通过税收减免等手段提高创业企业数量的有效性的看法。随后，调查了企业的创新活动：在过去三年内企业是否进行了创新活动，列举的芬兰和海外参与者对企业的创新活动的重要性，以及最终用户在企业创新活动中的作用。最后，询问了是否存在某些企业的关键投资项目或其他项目因金融市场的危机而推迟或取消。