Kirkon alan työolobarometri 2007

Kirkon työolobarometri 2007 kartoittaa neljättä kertaa kirkon työoloja. Aiemmat barometrit on kerätty vuosina 2001, 2003 ja 2005, näitä ei ole arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Työtä ja työoloja kartoitettiin usealta eri osa-alueelta mm. työn ja työsuhteen turvallisuus, vaatimusten kohtuullisuus, vaikutus- ja kehittymismahdollisuudet, organisaation toimivuus, sosiaaliset suhteet, esimiestyöskentely sekä työkyky ja motivaatio. Työtä koskevia muutoksia käsitteli kysymys siitä, koska työntekijä saa tietoja omaa työtään koskevista muutoksista. Esitettiin väittämiä, jotka käsittelivät mm. seuraavia asioita: voiko työssä käyttää kykyjä ja ammattitaitoja, onko työssä kehittymismahdollisuuksia, onko työpaikan säilyvyys turvattu sekä kuinka vaikeaa on työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Lisäksi väittämillä kartoitettiin työn fyysistä ja henkistä rasittavuutta. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä tutkittiin kysymällä onko työpaikalla systemaattisesti pyritty vaikuttamaan työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin, työympäristön turvallisuuteen sekä työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen. Vastaajat saivat lisäksi esittää oman arvionsa tämän hetkisestä työkyvystään. Työaikoja käsiteltiin kysymyksillä tehdystä ylityöstä ja siitä rahana tai vapaana saadusta korvauksesta. Tiedusteltiin myös ylityöstä, josta vastaaja ei ole saanut lainkaan korvausta. Vastaajilta tiedusteltiin jääkö heiltä viikoittaisia vapaapäiviä pitämättä, ovatko työpäivät ylipitkiä, pirstoutuuko vapaa-aika työtehtävistä johtuen sekä häiritseekö työaikojen sijoittuminen iltoihin ja viikonloppuihin perhe-elämää. Työn arvostusta kartoitettiin kysymällä kuinka työntekijät arvostivat omaa työtään ja kokivatko he saavansa työnantajan arvostusta. Lisäksi tiedusteltiin koettua palkkauksen oikeudenmukaisuutta verrattuna muissa ammateissa maksettuihin palkkoihin. Kysyttiin myös tarjoaako työnantaja riittävästi koulutusta nykyisten tehtävien hoitamiseksi ja onko vastaaja osallistunut tällaiseen koulutukseen. Työpaikan sosiaalisia suhteita ja esimiesten toimintaa tutkittiin esittämällä väittämiä. Nämä käsittelivät mm. tuen ja rohkaisun saamista esimieheltä ja työtovereilta, sekä esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, päihdeongelmia tai kiusaamista. Tiedusteltiin myös, keitä mahdolliset kiusaajat ovat tai ovat olleet ja onko kiusaamista kokenut vastaaja hakenut apua kiusaamiseen ja keneltä. Kysyttiin, onko vastaaja havainnut tai itse kokenut työpaikalla syrjintää, joka perustuu ikään, sukupuoleen, naisiin pappeina, eri työntekijäryhmiin tai uskonnollisuuteen. Esimiestyötä kartoitettiin esittämällä useita esimiehiä koskevia väittämiä. Vastaajilta kysyttiin myös asioista, jotka he saattavat kokea vaarallisiksi työssään. Tällaisia olivat tapaturmavaara, vakava työuupumus, mielenterveyden järkkyminen, rasitusvamma, tartuntataudit ja väkivallan kohteeksi joutuminen. Kysyttiin onko vastaaja havainnut tai itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi työpaikalla. Sairauspoissaoloista tiedusteltiin poissaoloa töistä oman sairauden johdosta sekä sitä, onko näihin poissaoloihin ollut syynä väsymys, työuupumus tai burn out. Vastaajilta tiedusteltiin todennäköisyyttä sille, että he seuraavan 5 vuoden kuluessa lähtevät muun työnantajan kuin kirkon tai seurakunnan palvelukseen. Vastaajat saivat myös esittää käsityksensä sellaisista asioista, jotka auttaisivat jaksamaan työelämässä mahdollisimman pitkään. Näitä olivat joustavammat työajat, työterveyshuollon kehittäminen, työympäristön parantaminen, kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen, palkan lisääminen, työmäärän ja kiireen vähentäminen, koulutusmahdollisuuksien lisääminen, johtamistapojen parantaminen, vuorotteluvapaa, säästövapaa ja osa-aikaeläke. Lisäksi kysyttiin kuinka tyytyväinen vastaaja on nykyiseen työhönsä ja toimiiko hän esimiesasemassa. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, tehtäväryhmä, kuuluuko vastaaja työaikalain piiriin, työsuhteen laatu, kolme eri tavalla luokiteltua ikäryhmää, seurakunnan koko ja työpaikan koko. Taustamuuttujat on liitetty vastauksiin kirkon työmarkkinalaitoksen rekistereistä.

《2007年教会工作环境晴雨表》第四次对教会工作环境进行了全面调查。前三次调查分别于2001年、2003年和2005年进行，相关数据尚未存档于社会科学研究数据档案馆。本次调查涵盖了多个方面，包括工作与职业关系的安全性、合理性的要求、影响与发展潜能、组织运作效率、社会关系、管理活动以及工作能力与动机。调查内容涉及工作变化，如员工何时获得有关自身工作变动的信息。提出了一系列陈述，涉及以下方面：在工作中是否能够运用个人技能和专业知识，是否存在职业发展机会，工作场所的稳定性是否得到保障，以及工作与私人生活的协调难度。此外，通过陈述调查了工作的生理和心理健康负担。研究员工工作能力维持的问题，通过询问是否在工作场所系统地采取措施影响员工的健康状况、福祉和生活方式，以及工作环境的安全性、员工技能和专业知识的发展。受访者还被要求对自己的当前工作能力进行自我评估。关于工作时间的调查涉及了加班情况及其相应的报酬（以现金或休假形式）。还询问了受访者是否因未得到任何补偿的加班而未能享受每周的休息日，工作日是否过长，休闲时间是否因工作任务而碎片化，以及工作时间安排是否干扰了家庭生活。调查了员工对工作的评价，询问了他们对自身工作的评价以及是否感受到了雇主的尊重。此外，还调查了员工感受到的薪酬公正性，并将其与其它职业的薪酬进行了比较。询问了雇主是否提供足够的培训以应对现有工作的需求，以及受访者是否参与了此类培训。研究工作场所的社会关系和经理的行为，通过提出涉及以下方面的陈述：从经理和同事那里获得支持和鼓励，以及工作场所是否存在冲突、药物滥用或欺凌行为。还询问了可能的欺凌者是谁，以及遭受欺凌的受访者是否寻求过帮助以及从何人那里寻求。询问了受访者是否观察到或亲身经历过因年龄、性别、女性神职人员、不同员工群体或宗教信仰而导致的歧视。通过提出关于经理的多个陈述，对经理工作进行了调查。受访者还被询问了他们在工作中可能遇到的安全风险。这些风险包括事故、严重的工作疲劳、心理健康问题、职业伤害、传染病和遭受暴力的风险。询问了受访者是否观察到或亲身经历过在工作场所遭受暴力或暴力威胁。关于病假，调查了因个人疾病导致的缺勤，以及这些缺勤是否因疲劳、工作疲劳或倦怠而引起。调查了受访者未来五年内是否有可能离开教会或教区服务的其他雇主。受访者还被要求提出有助于他们在职业生涯中尽可能长时间地保持工作效率的看法。这些包括更灵活的工作时间、工作健康服务的改进、工作环境的改善、康复机会的改善、增加薪酬、减少工作量和工作压力、增加培训机会、改善领导风格、轮换休假、节约休假和部分退休。此外，还询问了受访者对当前工作的满意度以及他们是否担任管理职位。背景变量包括性别、职业群体、是否属于工作时间法范畴、工作关系的性质、三个不同分类的年龄群体、教区规模和工作场所规模。背景变量已与教会劳动市场机构的登记记录相连接。